Joulun pyhien jälkeen ensimmäinen arkipäivä on sujunut leppoisasti. Kari lähti maalle ihmettelemään ystävänsä talon lämmitysongelmia. Isäntäväki asuu Englannissa ja aattona tuli tieto, että heidän täällä Suomessa sijaitsevassa talossaan on lämmityksen kanssa ongelmia. Kari on ollut siellä "talonmiehenä" ja pari päivää sitten kaikki oli vielä kunnossa. Aattona selvisi, että lämmitys oli mennyt pois päältä ja syytä on pähkätty monta päivää. Onneksi mitään suurta katastrofia ei päässyt tapahtumaan. Tänään tuli putkimies paikalle.
Minä sain vieraakseni pikku Samuelin äitinsä kanssa. Poika oli iloinen oma itsensä. Hän katseli ja ihmetteli pitkään eteisen ovessa olevia joulukortteja sekä palavia kynttilöitä. Lauloimme ja soitimme pianoa sekä leikimme pehmoeläimillä.
Joka kerta, kun tapaamme, Samuel on oppinut jotain uutta. Nyt hän osaa sanoa "sukka". "Nam-nam" taitaa olla kyllä useimmin hänen suustaan kuultu sana! Hyvällä ruokahalulla pisteli poskeensa tarjolla olleita herkkuja. Sanat ovat vielä harvassa, mutta ymmärrystä on sitäkin enemmän.
Saatoin kävellen vieraat kotimatkalle. Ilma on lauhtunut ja mittari näyttää nollaa. Tuntuikin todella leppeältä keliltä. Toivotaan kuitenkin, ettei sää käänny vesisateiden puolelle. Sitä lajia on tullut jo ihan tarpeeksi koettua kesän ja syksyn aikana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti