Tänään oli joulukorttien kirjoituksen vuoro. Monet inhoavat urakkaa ja ovat siitä jo luopuneetkin. Minä sen sijaan rakastan oikeiden korttien kirjoitusta ja saamista! En koskaan lähetä sähköisiä kortteja tms.
Yleensä ostan suurimman osan hyväntekeväisyyskortteja, jotta samalla voi tukea hyvää asiaa. Syöpäsäätiön ja Sylvan kortteja ostan aina, usein myös Luontoliiton, WWF:n ja partiolaisten. Mietin tarkasti, millaisen kortin lähetän, pöydällä palaa kynttilä ja joululaulut soivat taustalla. Minä laitan osoitteet ja Kari tyrkkäisee nimensä. Hän ei taida pitää sessiosta laisinkaan yhtä paljon kuin minä! ;=)
Muistan joskus 80-luvulla, kuinka jonotin postissa merkkejä ja liimailin niitä kauheassa tungoksessa kortteihin. Silloinhan postimerkit olivat niitä kostutettavia. Monet manailivat tiivistä ja hikistä tunnelmaa, minä nautin silloinkin!
67 korttia sain aikaiseksi. Tapani mukaan huomaan jossain vaiheessa, että pari unohtui. Tällä kertaa kortit loppuivat kesken ja pitää huomenna hakea lisää. Lisäksi pitää kirjoittaa vielä oppilaille luokan postilaatikkoon sekä työtovereille.
Kirjoittaminen on niiiiin mukavaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti