Saanko esitellä: Tässä on meidän mökkisiili, emo, jolla on poikasia. Tai sitten se on isä... Hmmm, no meidän aikuinen siili joka tapauksessa.
Heinäkuun puolessa välissä selvisi, että kaikkien ihmetykseksi tämä eläinlaji on etsiytynyt jotenkin kummallisesti metsän keskelle meidän mökille. Riemastuin suuresti ja nyt viikon verran olen iltaisin laittanut kissanruokaa tarjolle. Aamuisin lautanen on ollut tyhjä.
Eilen illalla sain ensimmäiset kuvat. Aikuinen siili tuli illalla varhain ruokakupille, ja poikasiakin on, sillä ne on nähty useampaankin kertaan. Nyt odottelen innolla, että saisin pienistäkin kuvia.
Ruokakupin keskellä on kivi, sillä muuten siilit kumoavat kevyen lautasen alta aikayksikön. Parasta ruokaa niille on kissanruoka. Jos antaa kuivaraksuja, ne pitää liottaa vedessä. Minä annan purkkiruokaa, kun se on kaikista helpointa.
Kesä sai ihan uuden ihastuksen kohteen näistä symppiseläimistä. Ainoa ihmetys on, mistä ne ovat tänne tiensä löytäneet... 🤔


