Irlantilaisella lounaalla

 

Torstaina jätimme kuoronharjoituksen väliin ja kävimme irlantilaisella lounaalla. Tarjolla oli alkuruokapöytä, josta perunakeitto ja kaalipiirakka olivat aivan mahtavan makuisia. Ei salaateissakaan ollut mitään valittamista.

 Pääruoka tarjoiltiin pöytiin ja saattoi valita joka lammaspataa tai turskaa. Minä valitsin lampaan. Lisukkeena oli pekonihöystettä ja lehtikaalia, jotka maistuivat oikein hyviltä. Lammaspata olisi kaivannut lisää suolaa ja mausteita, mutta onneksi pöydästä löytyi suolasirotin ja mustapippuri.

Jälkiruokapöydästä löytyi kahta eri kakkua ja Irish Cream -triflea. Baileys-suklaakakku oli mehevää eikä liian makeaa, joten se oli ilmiselvä suosikki.

Kiitos taas Bistro Intola ja nuoret!

Surullinen vuosipäivä

 

Jäljillä

 

Käväisin mökillä, kun pitkästä aikaa oli auringonpaistetta ja säässä oli tulossa pian käänne tuhruisten pluskelien puolelle. Lämpötila oli -10 eikä viimaa ollut muualla kuin jäällä.

Innoissani huomasin, että ilves oli kulkenut mökkitietä pitkin metsään ja mikä parasta, jäljet ilmestyivät metsästä mökin pihaan. Ilves on laiska nostamaan tassujaan, joten raahausjälkiä näkyi askeljonoissa. 

Kun oma 40-numeron Kuoma on rinnalla, niin huomaa, kuinka kookas eläin oli. Jäljissä näkyi myös selvästi pyöreä muoto ja ympärillä tassukarvat. Ketun jäljet menivät muutamassa kohdassa vieressä ja olivat paljon pienemmät.

Seurailin jälkiä ihastuksissani ja myöhemmin kuulinkin, että ilveksen jälkiä olivat muutkin alueella nähneet.

Kauriiden jälkijonot erottuivat selvästi jäällä. Jänikset olivat loikkineet tiellä, mutta pihassa niiden jälkiä ei tällä kertaa näkynyt.

Kun olin saanut tarpeekseni jäljistyksestä, söin appelsiinin lohkoja auringonpaisteessa verannalla. Kyllä alkaa vähitellen kaivata kevään aurinkoa. Onneksi talvi on kohta takana ja maaliskuu - kevään ensimmäinen kuukausi - jo ihan nurkan takana.

Emme unohda...

 

"Hän oli meille toivon symboli."

Lisää silmäniloa

 

Ystävänpäivälounas brasilialaisilla mausteilla

 

Ystävänpäivää vietettiin eläkeläisopettajien kanssa vakipaikassa lounastaen. Saskyn Bistro Intolan opiskelijat  olivat loihtineet herkullisen brasilialaisen lounaan pöytään tarjoillen, ja mehän nautimme oikein pitkän kaavan mukaisesti.

Valitsin alkuruoaksi kalakeiton, joka oli aivan ihana. Keitossa oli kuhaa sekä katkarapuja, ja maukas kookosliemi mausteineen teki keitosta huikean erilaisen suomalaiseen vaihtoehtoon verrattuna. Salaatin valinneet kehuivat myös omaansa.

Pääruokana söin currascho-vartaita kahdella kastikkeella ja mangoriisillä, nam, nam. Toista kastiketta mainostettiin tulisena, mutta minun mittapuuni mukaan se oli varsin maltillinen. Olisin sietänyt vieläkin tulisempaa makumaailmaa.

Maistuvan lounaan kruunasi vielä passionhedelmäkakku ystävänpäivärunoineen. 

Oli kiva lounashetki tuttujen entisten työtovereiden kanssa. Kielenkannat lauloivat ja kuulumisia vaihdettiin vilkkaasti. Seuraavan kerran tapaamme kevään korvalla pääsiäisherkkujen äärellä.

Salaperäinen hetki