Näytetään tekstit, joissa on tunniste kevät. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kevät. Näytä kaikki tekstit

tiistai 12. toukokuuta 2026

Mökillä taas

 


Mökkikausi on alkanut! Jipii, on tämä vain niin ihanaa villin siivousurakan ja puunauksen jälkeen. Vapun aika menikin niissä touhuissa.

Tänään kuuntelin pihassa tiltalttia ja samalla kuoroon yhtyi käki, jota kuulin ensimmäistä kertaa tänä keväänä. Käki on pitkän matkan muuttaja ja talvehtii Saharan eteläpuolella Afrikassa. Tuntuu uskomattomalta, että sieltä se vaan on pienillä siivillään jaksanut lentää taas tänne Pohjolaan.

Valkovuokot vielä paikoin jaksavat avata kukkiaan, vaikka muutamissa kohdissa kukinta on jo ohitse. Tervalepissä on pienet silmujen alut, mutta koivuissa jo pikku lehdet. Mustikka aloittelee kukintaansa. Kevät harppaisi aimo askeleen eteenpäin, jos sataisi vettä, mutta hyvin kuivaa on ollut. Huomisesta lähtien pitäisi ropsautella muutamina päivinä oikein kunnolla, mikä on hyvä asia. Sitten viherrys puhkeaa kukkaan.


keskiviikko 8. huhtikuuta 2026

Jäät lähtivät

 


Kuinka riemullista onkaan, kun mökkijärvi vapautuu jääkannestaan! Nyt se tapahtui pääsiäisen aikoihin ja jo huhtikuun alussa. En muista, että milloinkaan ennen näin aikaisin olisivat jäät hävinneet. Yleensä on pitänyt odottaa toukokuun alkuun.

Kevät aina hurmaa ihanuudellaan!

tiistai 7. huhtikuuta 2026

Kylvöksiä

 


Nouseekohan sieltä mitään? Näin aina mietiskelen, kun mustan mullan syövereihin olen siemenen kylvänyt. 

Ajan kanssa kevään ihme kuitenkin toteutuu ja samettiruusut lähtevät kasvuun. 😊


Ps. Tämän kevään kylvöksistä ei tullut yhtään mitään, harmi! Kuukauden niitä kastelin ja kurkistelin, mutta lopulta heitin pois. Varmaan siemenissä oli jotain häikkää tai sitten kylväjässä...

torstai 22. toukokuuta 2025

Aamukävelyllä

 


Mökkitien varteen oli tullut kuusentaimilaatikoita. Koko viikonlopun metsänomistaja istutteli niitä jälkikasvunsa kanssa ja kummasti laatikkovuori pieneni päivä päivältä. Kävelyllä katselin istutettuja taimia aukossa. Maasta se pienikin ponnistaa, joten kasvakaa isoiksi, humiseviksi kuusikoiksi!


Traktorin ääni kuului tien varren pelloilta. Siellä äestettiin ja kylvettiin siementä. On aina niin hauska seurata, mitä pelloissa alkaa kasvaa. Toivon, että olisi erilaisia viljoja, sillä viljapeltojen ohitse kävely on aina niin sykähdyttävää ja samalla uteliaana arvailen viljan laatua. Ruista ja vehnää harvemmin näkee näillä pelloilla, sillä ohra ja kaura ovat ne tavallisimmat tällä seudulla kylvetyt viljat. 

Lokit ilahtuivat herkkuateriasta ja hännystelivät traktoria. Käki kukkui metsikössä, aurinko paistoi lämpimästi ja koivut kasvattivat hiirenkorviaan. Oli vahvasti läsnä lämpimän kevään tuntu, vaikka nyt jo taas viileämpää luvassa.

maanantai 12. toukokuuta 2025

Onnellinen olo

 


Jos pieni lintu olisin,
niin rakentaisin pesän,
ja onnellisin unelmin
me viettäisimme kesän.
(E. Vuorela)


Miten sattuikin mökkikauden aloitus liputuspäiväksi!
Voi tätä onnea!😊

lauantai 26. huhtikuuta 2025

Kaunista ja haikeaa


Mökillä krookusten kukinta on jo melkein ohitse. Harmi, että kevätkukkien loisto alkoi niin aikaisin. Aiempina vuosina olen ehtinyt toukokuussa mökille asumaan ja ihastelemaan kaikkea kaunista.


Valkovuokotkin ovat jo aloittaneet kukintansa. Oma äitini niitä rakasti ja nyt valkovuokkoja on levinnyt mökin pihaan moneen paikkaan. Olisin niin halunnut olla mökillä pääsiäispäivänä liputtamassa evakkojen muistoksi, sillä äitini lähti Karjalasta kaksi kertaa pienenä tyttönä Valkjärveltä evakkomatkalle, toisella kertaa laput kaulassa isomman tytön ohjauksessa. Tällä kertaa minä ja oma lipputankoni olimme kuitenkin kaukana toisistamme. Kotona ikkunasta ei näkynyt yhtään lippua sinä päivänä. Harmi! Johtuneeko siitä, että tämä uusi liputuspäivä oli ensimmäistä kertaa käytössä.


Järvet ovat vapautuneet jääkannestaan tavallista aiemmin, meidän mökkijärvessä jo 15.4., vaikka tavallisesti vasta vapun tienoilla. Kevät on niin hurmaavaa aikaa, kun linnut palaavat, luonto herää, vihreys alkaa vallata maisemaa ja iltojen valoisuus tuntuu ihmeelliseltä.

Tänään aion katsoa paavi Franciscuksen hautajaismessun loppuosan Areenasta, sillä jouduin lähtemään kesken messun pitämään urheilutalon kahviota, jotta sisareni ei siellä ihan yksin joutuisi raatamaan lentopalloilijapoikansa vanhempien vuorolla. Olisin mielelläni keskittynyt Vatikaanin tapahtumiin, mutta onneksi on tallenteet olemassa. 

Luterilaisena on vaikea ymmärtää paavin valtavaa suosiota ympäri maailman. Toisaalta hieno asia, että katolilainen isä koetaan näin merkittäväksi henkilöksi, jonka hautajaisseremoniaan kokoontuu maailman johtajatkin toisiaan kättelemään. Jospa tästä seuraisi vain hyvää koko maailmalle - erityisesti rauhaa. Sitähän Franciscuskin jaksoi rukoilla kerta toisensa jälkeen. 

keskiviikko 8. toukokuuta 2024

Vuokkoja

 


Sisareni takapihalla on sinivuokot levinneet vuosien saatossa runsaasti. Viihtyvät hyvin.


Mökille yritimme istuttaa sinivuokkoja, mutta vain valkovuokot kukoistavat siellä.


Ihania kummatkin!


Valkovuokoilla on vasta kukinta alkamassa. Iloa siis riittää...

maanantai 6. toukokuuta 2024

Jäät lähtivät

 


Eläkeläisen iloihin kuuluu rynnätä mökille heti, kun epäilee jäiden olevan lähtemässä. Kipin kapin paikalle!


Tänä vuonna - taas - jäät vain sulivat paikoilleen. Olisin halunnut pitkästä aikaa nähdä tuulisen jäiden lähdön helisevine ja ryskyvine äänineen, mutta toiveet eivät aina toteudu. Oli silti hauska seurata, kuinka avovesialue pikku hiljaa suureni suurenemistaan.


Ihan loppuun saakka en ehtinyt näytelmää seurata, sillä piti lähteä yöksi kotiin.


Jotenkin sielua riemastuttavaa oli todeta seuraavalla kerralla, että järvi on vapaa. Siitä se kunnon kevät alkaa, ja jo on aikakin kaikkien takatalvien jälkeen!

sunnuntai 28. huhtikuuta 2024

Keltaisia aurinkoja

 


Takatalven jälkeen tuntuu ihanalta löytää leskenlehtiä.

Tänään olimme messussa ja kirkkokahvilla. Iltapäivällä söimme kreikkalaistyylisen lounaan ja kävelyretkellä löytyi ensimmäiset leskenlehdet. Kai niitä on ollut aiemminkin jo, mutta maahan satanut takatalven lumi peitti hetkeksi alleen kaiken keväisen.

Miten iloiseksi mieleni saikaan pienet, keltaiset kukkaset! Nyt jätin ne maahan, mutta muistelin lapsuutta. Silloin niitä kerättiin hikiseen nyrkkiin ja vietiin äidille, joka laittoi ne veteen pieneen purkkiin keittiön pöydälle. Myöhemmin opettajana pikkuoppilaat toivat leskenlehtiä keväisin luokkaamme. Tuntui silloin ihanalta ja tuntui taas tänään...

sunnuntai 14. huhtikuuta 2024

Krookukset avautuvat

 


Haravointiretkellä mökillä ihailin avautuvia krookuksia. Niitä oli jo viikko sitten muutama auki, nyt enemmän. Harmi vain, että niiden kukinta on näin aikaisin, kun joka päivä ei pääse niitä ihailemaan.


Nautin krookuksista, tutkin nousevia narsissin nuppuja ja haravoin koko ylämökin ympäryksen. Välillä söin eväitä. Rannassa oli kolo, johon olisi jo voinut heittää jäiden sekaan talviturkin. Kun olin yksin, en viitsinyt. Seuraavalla kerralla sitten toteutan kevään ensi pulahduksen, kun on turvamies matkassa!

lauantai 13. huhtikuuta 2024

Linturetkellä

 


Yhtenä päivänä otin kameran mukaani ja lähdin etsimään kanadanhanhia. Löytyihän niitä.
Rannalla pusikossa väijyin ja yritin olla pitämättä ääntä, mutta hankalaa, kun joka askeleella kuului risahdus. Linnut heti nostivat katseensa syyttävästi. "Kuka meitä häiritsee?" 


Sulassa oli kuusi kanadanhanhea.


Kavereina oli myös joutsenia ja muitakin sorsalintuja.


Välillä hanhet olivat uimassa, välillä nousivat jäälle ja puhdistivat höyheniään.


Kaksi joutsenta uiskenteli hanhien kanssa. Kauempana sulasta oli myös ryhmä pilkkijöitä, joita vähän kauhistelin. Itse en enää uskaltaisi jäälle astua. Muistelin mielessäni pilkkijöiden triathlonia: juoksu, onginta ja viimeinen matka!😉 Siihen nähden puskissa lymyäminen oli ihan hauskaa. 😀

lauantai 6. huhtikuuta 2024

Malttamatonta

 


Tätä jo odotan! Vaan mitä tuli: Eilen pyrytti uutta lunta, mutta onneksi vain sentin verran. Silti maisema muuttui keväisestä talvisempaan suuntaan. Onneksi päivällä jo lämpötila kipuaa plussan puolelle ja ohut eilinen lumikerros kyllä häipyy. "Uusi lumi vanhan surma!"


Viikolla kävin auringonpaisteisena päivänä mökillä. Rinteet ovat jo aivan lumettomat, mutta mökin edessä tasaisella osalla sitä vielä on, kasoissa runsaastikin. Leikkasin kuusia ja istuin verannalla auringossa, jossa oli ihanan lämmintä. Jäällä oli pilkkijöitä ja jokunen mönkijäkin huristeli ohitse. Onneksi suurin osa ajasta oli hiiren hiljaista. Talitintit visersivät ja auringon lämpö huumasi. Tuntui niin keväiseltä!


Rantaviivalla jää oli puikkoontunut ja näki pohjaan saakka. Kohta pääsee heittämään talviturkin jäiden sekaan, kunhan kunnollinen aukko vapautuu.


Vastarannan pellolta kaikui kurkien ääniä ensimmäisen kerran. On se niin sykähdyttävää kuunnella ja katsella kevättä! Kunhan noista lumista pääsisi eroon, niin voisi aloittaa kevätpuuhien teon pihamaalla. Malttamattomana odottelen!

lauantai 2. maaliskuuta 2024

Kevät!

 


Tieto siitä, että talvesta on päästy ja ollaan virallisesti kalenterin mukaan ensimmäisen kevätkuukauden puolella, tekee mieleni niin virkeäksi. Ei haittaa, vaikka ikkunan takana lumipenkat ovat edelleen korkeat. Odotan innolla, että aurinko vähän alkaisi pilkistellä. Pääsiäistä kohti olemme kovaa vauhtia menossa ja lumet vähenevät kyllä vähitellen, ihanaa!


Olen näitä "auringolla käyviä" tyyppejä. Talvi on se kovin koettelemus ja varsinkin lumi. Minulle riittäisi aivan murto-osa tuosta määrästä, jota nyt iltayön aikaan kärrätään taajamien keskustoista jonnekin vapaammille maille. Odotan jäiden sulamista ja maan vapautumista lumivaipastaan innokkaana.



Viikot kuluvat nopeasti, eikä aikaakaan, kun ensimmäiset krookukset jo kurkkivat viimeisten lumien seasta. Vuosi on vihdoin kääntynyt taas paremmalle puolelleen!

sunnuntai 30. huhtikuuta 2023

Vapaana

 


Perjantaina kävin mökillä katsomassa, joko jäät lähtevät. Lähdössä olivat. Järvenkansi oli aivan musta ja metrin railoilla sieltä täältä. Pohjoispää oli jo avovettä.


Tein eteenpäin taas siivouksia ja joka välissä katselin, mitä järvellä tapahtuu. Yhtäkkiä alkoi hieman tuulla ja heti jäät lähtivät liikkeelle pitäen ihanaa helinää. Rantakiville ajautui kristallisia, pieniä jäänkappaleita. Tuuli oli kuitenkin vain hetkellistä ja mitään suurta ei minuun aikana tapahtunut. Lähdin kotiin yöksi ja arvelin, että aamulla tuulen yltyessä jäät lähtevät.


Niinhän siinä sitten kävikin: Lauantaina puolilta päivin palasin takaisin ja silloin oli vastassa jo vapaa järvi meidän kohdalta. Tuntui hauskalta, kun aurinko kimmelsi aalloilla ja kuikat huutelivat kauempana. Eteläpää järvestä näytti vieläkin olevan jään peitossa.


Auringon paisteessa näytti niin keväiseltä, mutta todellisuudessa oli ulkona vain neljä astetta lämmintä. Valkovuokot urheasti yrittivät hyytävässä säässä availla nuppujaan. Tuuli luihin ja ytimiin kylmästi, joten kauaa en tarjennut pihalla taivastella. Tyypillistä Suomen viileää vappusäätä, ja autolle kävellessäni ripoitteli jo jotain valkoista taivaalta.😒

tiistai 25. huhtikuuta 2023

Talviturkki heitetty

 


Viime perjantaina mökillä oli rantaan asti jääkansi. Yhdessä kohtaa jää oli sen verran rikki, että haravan avulla siirsin kelluvia jääpalasia pois, jotta sain aikaiseksi pienen reiän, josta pulahtaa ensiuinnille.

Nyt on sitten talviturkki heitetty ja uintikausi avattu - tosin vain nopealla pulahduksella.

maanantai 24. huhtikuuta 2023

Mökkikauden aloitus lähellä

 


Satuin olemaan mökillä siivouksia aloittelemassa päivänä, jolloin kurjet olivat päättäneet joukolla lähteä kohti pohjoista. Mökin ylitse lensi tasaisella syötöllä 12 kurkiauraa, joissa jokaisessa oli 50-70 yksilöä. Korkealla lensivät matkavauhtia. Oli hienoa ja juhlallista seurata ylilentoa!


Krookukset olivat parhaimmillaan, mutta vähän liian aikaisin. Kun pääsen kimpsuineni ja kampsuineni paikalle kesän viettoon, taitavat krookukset olla jo kuihtuneet. Ihan lähipäivinä muutto ei vielä onnistu.


Siivous laitettiin aluilleen. Tuuletin pikkumattoja ja ravistelin shaaleja kurkien kurnutuksessa ja auringon lämmittäessä verannalle todella kuumasti. Toivottavasti aavistusta tulevasta lämpöisestä kesästä!

sunnuntai 23. huhtikuuta 2023

Turun kevättä katsomassa

 


Retkellä Turussa vuokot kukkivat ja hiirenkorvat olivat koivuissa jo melkein tulollaan. Sateen jälkeen puhkeavat varmaan päivässä.


Ruissalossa ojanreunat olivat sinisenään vuokoista. Väkeä oli paljon liikkeellä kauniina kevätpäivänä. Huovat oli levitetty maastoon ja piknikillä nautittiin herkkuja, toiset lenkkeilivät, jotkut onkivat. Me vain ajelimme katselemassa merenrannan kevättä, emmekä ehtineet tällä kertaa Ruissalon kauniita maastoja vaeltelemaan. Pari vuotta sitten samalla retkellä katselimme uljasta merikotkaa lennossa. On se vain komea lintu!


Turun keskutassa parkkerasimme auton kadun varteen. Kiva yllätys, että parkkimaksua tässä kohtaa ei tarvinnut maksaa laisinkaan, toista on Tampereella.😒 Lisäksi autosta astuessani huomasin rakennuksen seinustalla paikallista taidetta sähkökaapeissa - ei hullumpaa!


Turku-viikonlopun tärkein asia oli vierailla hoivakodissa olevan sukulaisen luona, jolla oli syntymäpäivä. Menimme kakku ja muut herkut kainalossa hänen mukavaan asuntoonsa ja joimme merkkipäiväkahvit yhdessä. Hänen omalla parvekkeellaan oli mukava istuskella ja seurustella auringon lämmössä - olihan perjantai ja lauantai ennätyspäiviä kevään lämpötilan suhteen. Ihan ennenaikaiselta kesältä tuntui! Osa kadun vastaantulijoista liikkui shortseissa ja teepaidoissa, mutta meillä oli  pitkähihaista ja -lahkeista päällä, kun merenrantakaupungissa oltiin.

Muistelin samalla, kuinka 90-luvulla olin aina toukokuun alkupuolella Turussa kissanäyttelyissä. Etelässä oli poikkeuksetta aina kevään kukkaloisto parhaimmillaan ja isot hiirenkorvat, jopa lehdet puissa. Kotona oli vasta kevät alussa. Suomessa liikkuessa huomaa hyvin, kuinka pitkä maa meillä on. Etelässä jo lähes kesä, kun Lapissa vielä täyttä päätä hiihdellään!