Näytetään tekstit, joissa on tunniste kukat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kukat. Näytä kaikki tekstit

lauantai 6. kesäkuuta 2026

Kesä kukkii kauniina

 


Tänään mökillä kävelyretkellä huomasin niittykukkien kukkivan täyttä päätä. Pihlajassa oli jo vähän kuihtuneita kukkia, samoin kielot lopettelevat kukintaansa. Puolukka loistaa valkoisin kukinnoin ja mustikassa on vihreitä raakileita.

Tästä kesästä tulee luonnonkukkien kukoistuksen kohdalla aikaisen kevään vuoksi nopea. Juhannuksen jälkeen saa varmaan hakemalla hakea kukkivia kasveja. Syksymmällä kukkivia ehkä silloin vielä löytyy, mutta maljakkoon sopivien löytäminen tulee olemaan työlästä. Joskus aiemminkin on ollut samanlaisia aikaisia keväitä, jolloin kaikki hurahtaa ohitse nopeasti. No, kesä tietenkin jatkuu, mutta luonto näyttää heinäkuussa jo erilaiselta. Nyt pitää nauttia luonnon vihreästä ja värikkäästä kauneudesta, kun se alkaa olla loistossaan.

tiistai 7. huhtikuuta 2026

Kylvöksiä

 


Nouseekohan sieltä mitään? Näin aina mietiskelen, kun mustan mullan syövereihin olen siemenen kylvänyt. 

Ajan kanssa kevään ihme kuitenkin toteutuu ja samettiruusut lähtevät kasvuun. 😊


Ps. Tämän kevään kylvöksistä ei tullut yhtään mitään, harmi! Kuukauden niitä kastelin ja kurkistelin, mutta lopulta heitin pois. Varmaan siemenissä oli jotain häikkää tai sitten kylväjässä...

sunnuntai 18. tammikuuta 2026

Euron kukka

 


Joulun jälkeen kävin kaupassa ja siellä myytiin loput amaryllikset eurolla. Vaikka nämä eivät ole lempikukkiani, otin kuitenkin yhden purkin mukaani. Ajattelin, että se tuskin avaa kukkiaan, mutta kuinkas kävikään: Nyt yksi kukkavana on avannut neljä nuppuaan ja vielä kaksi vanaa on tulossa. Nämä loput näyttävät kasvavan hitaasti, joten niiden suhteen olen hiukan epäilevä. Ehkä helmikuussa voi olla kukat auki - tai sitten ei... 

Hauska yllätys kuitenkin, että näin paljon silmäniloa siitä halvasta purkista nousi.😀

perjantai 22. elokuuta 2025

Omin pikku kätösin

 


Huhtikuun alussa ostin samettiruusun siemeniä ja kylvin niitä esikasvatukseen mökkiä varten. Olen aiemmin kasvattanut parina vuonna krasseja, mutta nyt halusin äidin muistoksi vaihtaa lajia. Äiti aina minun nuoruudessani kasvatti itse samettiruusunsa.

Kesäkuussa taimet näyttivät vielä niin heiveröisiltä, etten ajatellut niiden onnistuvan laisinkaan. Heinäkuun alussa ne yhtäkkiä availivat ensimmäiset nuppunsa ja tanakoituivat silmissä. Nyt ne ovat tuuheita puskia ja kukkivat kovasti. Taidan jatkaa tällä lajilla ensi keväänäkin.

keskiviikko 14. toukokuuta 2025

Valkovuokot

 

Siivouksen jälkeen oli mukava poimia mökkipihalta pöydälle kimppu valkovuokkoja. Koskaan aikaisemmin en ole pihasta ottanut, sillä suurella vaivalla muualta ja moneen kertaan tuodut valkovuokkomättäät ovat nyt - 40 vuoden jälkeen - levittäytyneet vasta kunnolla. Nyt kukkia on niin paljon pitkin pihaa, että voi jo poimia pöydällekin. 

Vuosikymmenet kasvustoja on varottu tallaamasta ja uskollisesti ne ovat samaan paikkaan nousseet, kunnes 10 vuotta sitten huomasimme niiden alkaneen levitä. Meni kuitenkin monta vuotta, ennen kuin uusille paikoille nousseiden lehtien sekaan alkoi tulla kukkia. Selkeästi näkyy, että Pohjois-Pirkanmaa ei ole valkovuokkojen luontaista kasvualuetta.

Lapsena muistan äidin aina sanoneen, että valkovuokot eivät kestä maljakossa. No, minun poimimani ovat olleet jo kolme vuorokautta oikein terhakkaasti hengissä tuvan pöydällä. Ehkä ennen vanhaan lapsen hikisessä kädessä puristamat valkovuokot eivät kestäneetkään enää sisällä. 😉

Iloitsen kevään valkovuokoista, sillä luulin jo, etten ehdi niitä laisinkaan ihailemaan mökin pihassa. Mukavaa, että kukinta on kestänyt kauan viileistä ilmoista johtuen.

lauantai 26. huhtikuuta 2025

Kaunista ja haikeaa


Mökillä krookusten kukinta on jo melkein ohitse. Harmi, että kevätkukkien loisto alkoi niin aikaisin. Aiempina vuosina olen ehtinyt toukokuussa mökille asumaan ja ihastelemaan kaikkea kaunista.


Valkovuokotkin ovat jo aloittaneet kukintansa. Oma äitini niitä rakasti ja nyt valkovuokkoja on levinnyt mökin pihaan moneen paikkaan. Olisin niin halunnut olla mökillä pääsiäispäivänä liputtamassa evakkojen muistoksi, sillä äitini lähti Karjalasta kaksi kertaa pienenä tyttönä Valkjärveltä evakkomatkalle, toisella kertaa laput kaulassa isomman tytön ohjauksessa. Tällä kertaa minä ja oma lipputankoni olimme kuitenkin kaukana toisistamme. Kotona ikkunasta ei näkynyt yhtään lippua sinä päivänä. Harmi! Johtuneeko siitä, että tämä uusi liputuspäivä oli ensimmäistä kertaa käytössä.


Järvet ovat vapautuneet jääkannestaan tavallista aiemmin, meidän mökkijärvessä jo 15.4., vaikka tavallisesti vasta vapun tienoilla. Kevät on niin hurmaavaa aikaa, kun linnut palaavat, luonto herää, vihreys alkaa vallata maisemaa ja iltojen valoisuus tuntuu ihmeelliseltä.

Tänään aion katsoa paavi Franciscuksen hautajaismessun loppuosan Areenasta, sillä jouduin lähtemään kesken messun pitämään urheilutalon kahviota, jotta sisareni ei siellä ihan yksin joutuisi raatamaan lentopalloilijapoikansa vanhempien vuorolla. Olisin mielelläni keskittynyt Vatikaanin tapahtumiin, mutta onneksi on tallenteet olemassa. 

Luterilaisena on vaikea ymmärtää paavin valtavaa suosiota ympäri maailman. Toisaalta hieno asia, että katolilainen isä koetaan näin merkittäväksi henkilöksi, jonka hautajaisseremoniaan kokoontuu maailman johtajatkin toisiaan kättelemään. Jospa tästä seuraisi vain hyvää koko maailmalle - erityisesti rauhaa. Sitähän Franciscuskin jaksoi rukoilla kerta toisensa jälkeen. 

keskiviikko 10. heinäkuuta 2024

Krasseja

 


En ole laisinkaan hortonomi, mutta eläkkeelle päästyäni sain krassin siemeniä työtoverilta, ja pitihän ne keväällä esikasvattaa. Nyt on jo viime kesän krasseista kasvatettu omat taimet, jotka ovat aloittaneet kukintansa.


Krassin siemenet itävät todella hitaasti. Kun monen viikon odotuksen jälkeen ei keväällä mitään näkynyt purkeissa, ostin 50 sentin pussin kaupan siemeniä ja kylvin samoihin purkkeihin. Miten sitten kävikään: Jokaiseen purkkiin nousi uudet ja yllätys, yllätys, myös aiemmin kylvämäni taimet. Nyt on sitten krasseja paljon ja tuttavillekin jaettu.


Lehtiä on vähän liikaa, mutta sieltä seasta lukuisat kukat puskevat näkyviin. En juurikaan välitä krasseista, kun ne ovat hieman "rehuja" täällä tuulisella rannalla. Ajattelinkin vaihtaa lajia ja suunnitelmissa on ensi keväänä kylvää esikasvatukseen samettiruusuja - äidin muistolle. Hän aikoinaan aina kasvatti itse mökille samettiruusut. Jospa minäkin!

maanantai 17. kesäkuuta 2024

Luonnonkukkia

 


Luonnonkukat kukkivat täyttä päätä - nekin, joiden pitäisi avata kukkansa vasta myöhemmin. Nyt ovat luonnonniityt kauneimmillaan, vaikkakin vieraslajit valtaavat vauhdilla tilaa alkuperäisiltä kasveilta. Ei taida kitkemistalkoot auttaa, kun peli on jo menetetty.


Rakastan harakankelloja. Ne kestävät myös maljakossa, joten olen niitä kerännyt jo monta kimppua. Juhannuksen jälkeen ei tiedä, mitä enää löytää, kun niin kova vauhti on luonnossa menossa. Nautitaan siis nyt kukkien kauneudesta.

keskiviikko 8. toukokuuta 2024

Vuokkoja

 


Sisareni takapihalla on sinivuokot levinneet vuosien saatossa runsaasti. Viihtyvät hyvin.


Mökille yritimme istuttaa sinivuokkoja, mutta vain valkovuokot kukoistavat siellä.


Ihania kummatkin!


Valkovuokoilla on vasta kukinta alkamassa. Iloa siis riittää...

sunnuntai 28. huhtikuuta 2024

Keltaisia aurinkoja

 


Takatalven jälkeen tuntuu ihanalta löytää leskenlehtiä.

Tänään olimme messussa ja kirkkokahvilla. Iltapäivällä söimme kreikkalaistyylisen lounaan ja kävelyretkellä löytyi ensimmäiset leskenlehdet. Kai niitä on ollut aiemminkin jo, mutta maahan satanut takatalven lumi peitti hetkeksi alleen kaiken keväisen.

Miten iloiseksi mieleni saikaan pienet, keltaiset kukkaset! Nyt jätin ne maahan, mutta muistelin lapsuutta. Silloin niitä kerättiin hikiseen nyrkkiin ja vietiin äidille, joka laittoi ne veteen pieneen purkkiin keittiön pöydälle. Myöhemmin opettajana pikkuoppilaat toivat leskenlehtiä keväisin luokkaamme. Tuntui silloin ihanalta ja tuntui taas tänään...

sunnuntai 14. huhtikuuta 2024

Krookukset avautuvat

 


Haravointiretkellä mökillä ihailin avautuvia krookuksia. Niitä oli jo viikko sitten muutama auki, nyt enemmän. Harmi vain, että niiden kukinta on näin aikaisin, kun joka päivä ei pääse niitä ihailemaan.


Nautin krookuksista, tutkin nousevia narsissin nuppuja ja haravoin koko ylämökin ympäryksen. Välillä söin eväitä. Rannassa oli kolo, johon olisi jo voinut heittää jäiden sekaan talviturkin. Kun olin yksin, en viitsinyt. Seuraavalla kerralla sitten toteutan kevään ensi pulahduksen, kun on turvamies matkassa!

torstai 21. maaliskuuta 2024

Syntymäpäiviä

 


Pitkästä aikaa löytyi yhteinen iltapäivä tavata sisareni perhettä ja samalla juhlia synttäreitä.


Nautimme myös kahvikonsertista, kun suvun nuorimmainen harjoitteli matineakappaletta pianolla. 
Tänään pitääkin mennä kuuntelemaan varsinaista esitystä. Tätiä jännittää tietenkin, miten Griegin Vuorenkuninkaan luolassa onnistuu!

keskiviikko 20. joulukuuta 2023

Kukkakaupassa

 


Joulun lähestyessä tekee aina mieli käydä ihastelemassa kukkakauppojen antia. Myymälät ovat niin kauniita. Joulukukkameren keskellä on todellakin valinnan vaikeus!

Tänään kävin hakemassa vaaleanpunaisen joulutähden ystävälle, joka viettää joulun ajan yksin - omasta halustaan. Ikääntyessä tulee varmasti joskus sellainen olo, ettei halua enää lähteä matkustamaan kauemmaksi lasten luokse jouluksi. Omassa kodissa joulunpyhät voivat tuntua mukaviltakin, kun saa tehdä asiat omalla tavallaan ihan vain itselleen. Lapset perheineen tulevat sitten joulun jälkeen tapaamaan. Tämä on hyvä järjestely, jos se tuntuu mieleiseltä.

Joulun aikaan yritän käydä ostamassa kukkia useampaan kertaan, jotta saa katseella ahmia kauniita asetelmia ja ihailla kukkien loistoa. Vitriineissä oli valmiina toinen toistaan ihanampia kimppuja. Muistan, kuinka nuorempana piti saada aina omaan jouluun tietyt kukat. Nyt ei ole niin väliä, kaikki käyvät ja tuovat ihanaa joulun tuntua. Väriskaala vain on kaventunut iän myötä. Jos saan itse päättää, ostan kotiin vain valkoisia kukkia.

maanantai 12. kesäkuuta 2023

Puna-ailakki kukkii

 


Jostain syystä en ole aiemmin kiinnittänyt puna-ailakin kukintaan keväällä huomiota. Nyt niitä näyttää olevan joka paikassa runsaasti. Keräsin kimpun verannan pöydälle, ja hyvin ovat kestäneet maljakossa, vaikka monet luonnonkukat kuihtuvat kerättyinä hyvin nopeasti.

Emit kukkivat keväällä ja heteet koko kesän, kertoi kasvikirja. En ollutkaan tätä tiennyt aiemmin. Minusta ailakit ovat niin kauniita!