Näytetään tekstit, joissa on tunniste höpönlöpö. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste höpönlöpö. Näytä kaikki tekstit

lauantai 6. heinäkuuta 2019

Kivat kesätyöt



On kaksi asiaa, joita en voi lomalla tehdä ilman tiukkaa rajaa: sukan kutominen ja pitkävartisilla saksilla ruohon leikkaaminen. Molemmat asiat ovat niin mukavia, että voisin upota niihin moneksi tunniksi. Seurauksena on käsikipu, joka ei ole yhtään kivaa. Siispä näiden kahden ihanuuden tekeminen pitää olla vain pientä nautiskelua silloin, tällöin.

Arvata saattaa, että välillä lipsun -  ja pahasti! Tällä viikolla olen ollut mökillä yksin nautiskelemassa, kun toinen meistä on nostanut purjeet, ihan kirjaimellisesti. Olenkin elänyt ja oleillut ihan vain oman aikatauluni mukaan: valvonut jalkapalloa katsellen myöhään, herännyt vasta sitten, kun on tuntunut mukavalta, nauttinut aamukahvit puolen päivän aikaan ja kutonut sekä leikellyt ruohoja. Nyt on kädet vähän kipeänä, mutta onneksi huomenna on fysioterapia.

Teen kutoen tämän suven ensimmäisiä kesäsukkia 7 veljestä langasta Mökki. Kivan kesäiset raidat ja toivon tietenkin, että malttaisin vain nautiskella. Kun ei ole kukaan huomauttamassa, niin ajatajukin helposti katoaa. 

Samoin kävi eilen aamulla. Luonnon kasvukausi on kesällä kiihkeää. Ajattelin vain vähän saksia ruohoja mustikkarinteestä, mutta kaksi tuntia hujahti auringonpaisteessa ihan hetkessä. Ruohojen leikkaus on oikeastaan ihan yhtä tyhjän kanssa hommaa, mutta rinne on mielestäni kauniimpi ilman ruskeaksi muuttuvia, korkeita saroja. Pitkävartisilla saksilla seisaaltaan on lisäksi niin hauskaa naksutella ;>)

Aikansa voisi paremminkin käyttää, mutta loman ihanuus on se, ettei tarvitse olla järkevä. Niin hauskaa...

maanantai 23. tammikuuta 2017

Ihmettelen


Viikonloppuna on tullut mietittyä monenlaista. Elämään ja kuolemaan liittyvien pohdintojen jatkoksi on ajatuksiin hiipinyt useampi ihmetys:

- Miten yhden ministerin liikenneselvitys on saanut järjettömät mittasuhteet? Koko mennyt viikko vouhkattiin lehdistössä teiden ja autokaupan uutta rahoitusmallia, joka kuitenkin oli vain ehdotus ilman mitään päätöksiä. Autokauppa seisahtui, kun annettiin ymmärtää ehdotuksen olevan jo täyttä totta. Ihmettelen...

- Miten yhden maan uudella presidentillä tuntuu olevan halu antaa uutisotsikoita vailla minkäänlaista kritiikkiä? Ilmeisesti kaikenlainen uutisointi on hänen mielestään hyväksi. Kunhan vain hänestä puhutaan, muulla ei ole väliä. Määrä on siis määräävä tekijä. Ihmettelen...

- Miksi ihmeessä ihmettelen? 

Maailma on täynnä käsittämättömiä asioita - on ollut ja tulee olemaan. Noudatan siis saamaani ohjetta: Siirrän nämä kysymykset hevoselle. Sillä on suurempi pää pähkäillä!   ;>D

perjantai 15. tammikuuta 2016

Iso ilo


Niin tavallinen - niin suuri riemu!

Sain tänään kahvipaketin ystävältä. Ällistyin - en kahvista vaan paketista! Se oli niin kaunis: valkoinen ja muutenkin "disainiltansa" minun makuuni. En malttanut laittaa edes kaappiin, vaan siellä se keittiön työpöydällä on nytkin koristeena.

Tätä kahvia en ole koskaan aiemmin tavannutkaan. Sisältö on varmaan yhtä kamalan makuista kuin kahvit yleensäkin, mutta paketti sai aikaan suuren ilon. Oikein ihmettelin, miten yksi arkinen asia voi tuntua niin kivalta.

Olen nyt juonut kahvia kaksi ja puoli vuotta. Edelleen se on pahaa, mutta maidon kanssa siedettävää. Hassua, mutta rakastan kahvihetkiäni iltapäivällä. Vieläkin uutta, erilaista, mukavaa... Juon kahvia vain iltapäivällä, mutta erityisinä vapaapäivinä saataan juoda myös aamulla, varsinkin jos on seuraa. Silti en ole jäänyt millään lailla koukkuun. Ihan sama, juonko vai en, mitään riippuvuuden tuntemuksia ei tule.

Mutta tämä kahvipaketti... Voi, miten kaunis!

keskiviikko 21. lokakuuta 2015

Koti-ilta


Ihanaa viettää koti-iltaa!

Olen ollut koko päivän vähän väsyksissä eilisen päivän jäljiltä. Ei näillä "kilometreillä" enää auta viikolla hyöriä myöhään maailmalla, kun seuraavana päivänä kostautuu. Ajattelin nukkua päiväunet, mutta se jäi ja nyt on jo liian myöhäistä.

Päivän kohokohta oli hyvä iPad-koulutus, jonka kollega veti. Niin rauhallista, selkeää, mielenkiintoista... Kiitos, Päivi!

Nyt vain oleilen kotona, sillä kuoron harjoitus on siirretty huomiselle. Tuntuu niin hyvältä, kun ei tarvitse lähteä mihinkään - paitsi autotalliin. Siellä tiirailtiin autoni valoja, jotka mielestäni näyttivät liian alas. Nyt niitä vähän nostettiin. Saa nähdä, saanko vilkutuksia vastaantulijoilta. No, vilkutan takaisin ;>)

Nyt taidan lukea vähän lehtiä! 

perjantai 31. heinäkuuta 2015

Vieraisilla


Eilinen ja tämä päivä on kulunut vieraisilla. On mukava tavata ystäviä vielä viimeisillä lomaviikoilla. Paluu työhön jo häämöttää reilun viikon päästä.

Eilen olin kesämökillä, jossa maisemat olivat muuttuneet viime käynnistä. Oli kiva katsella pihapiirin kukkia, kuulla uusista suunnitelmista sekä katsella vanhoja valokuvia. Kyllä aika kuluu nopeasti! Tuntuu, että aina vain nopeammin, mitä vanhemmaksi elää.

Tänään oli vuorossa vierailu kaupunkiin. Juttelimme, juttelimme, juttelimme... Paluumatkalla syötiin kalaravintolan herkullisia antimia. Ralliviikonlopun liikenne oli vielä varsin leppoisaa, mutta huomenna voi olla jo toisin.


Molempina päivinä on tullut ukkoskuuroja. Amppelimansikkani yrittää tehdä marjoja, mutta aurinkoa sateen sijaan sekin kaipaisi, samoin minä. Olisi mukava viettää viimeistä lomaviikkoa aurinkoisessa säässä. Keltainen lehdistö eilen kiljui sään muutoksesta lööpeissään, mutta saa nähdä, miten käy. Ainakin viikonloppu taitaa olla samaa epävakaisuutta. Silti ihana nauttia mökkikesän puuhailuista - oli sää sitten mikä tahansa!

perjantai 27. helmikuuta 2015

Kotoilua

                            

Aamulla sain hauskan tehtävän. Päästin sisärentyttären lukkojen takaa vapauteen. Ei vaiskaan! Muu perhe lähti mökille 200 km päähän ja laittoivat lähtiessään ulko-oven turvalukon päälle. Kun esikoinen palasi kotiin, hänellä ei ollutkaan avainta tähän lukkoon, joten piti kulkea takaoven kautta. Elämä helpottui, kun pelastin hänet pulasta.

Tänään olen pitänyt kotipäivän. Aamupäivän toimittelin asioita, mutta iltapäivästä asti olen vain ottanut rennosti. Viikko on sisältänyt paljon puuhaa, matkusteluakin, joten nyt on kiva vain olla kotona.

Katselin miesten viestin :>( ja nyt olen kutonut sukkaa, pitkästä aikaa. Sain joulun jälkeen toisen käteni kipeäksi, kun ahnehdin käsitöitä liiaksi ja nyt olen pitänyt monta viikkoa taukoa. Täytyy muistaa kohtuus kaikessa - kutomisessakin. Helpommin sanottu kuin tehty, kun omaa tällaisen nopeatempoisen, keskeneräisyyksiä inhoavan luonteen...

Niin mukavaa, kun on lomaa vielä pari päivää jäljellä eikä mitään pakollisia suunnitelmia. Kotikin on siivottu, joten nautin! 

keskiviikko 28. tammikuuta 2015

Talvea

  

Lunta on tullut ihan tarpeeksi. Koulussa lapset hiihtävät liikuntatunnilla täyttä päätä, aamulla aurat piipittävät pihalla ja liukuesteet ovat olleet kengissä tarpeen. Lähes joka päivä tulee lisää lunta.

Tänään olin vähän kauempana vieraan kunnan koulukeskuksessa uuden opetussuunnitelman teossa. Siirtymiseen varasimme reilusti aikaa, sillä keli oli hiukan pöperöinen ja koko ajan satoi, välillä vettä, välillä lunta. Ajoin hiljaa eikä kukaan muukaan näyttänyt pääteillä hurjastelevan.

Onneksi ollaan jo tammikuun lopussa. Vielä helmikuun kun kestän, niin sitten alkaa helpottaa tämän talven kanssa. Kiva, että te muut jaksatte iloita tästä vuodenajasta. Minä kuitenkin tunnen nukkuvani talviunta tai vaipuneeni osaksi horrokseen. Kaipaan niin aurinkoa! 

Onneksi muuten on ihan onnellinen olo!

tiistai 20. tammikuuta 2015

Pakkaspäivän puuhia


Tänään on ollut taas kunnon pakkaspäivä. Voi naakkaparat! Taitaa välillä tulla vilu...

Aurinko paistoi iltapäivällä. Lämmittikin pikkuriikkisen, kun auton johtoa irrotin lämmitystolpasta. Kunnolla sai olla välituntivalvonnassakin vaatetta päällä ja taas iltaa kohti on pakkanen kiristynyt.

Tänään olen käynyt äidin kanssa lääkärissä, nauttinut kävelylenkistä, ilmoittautunut kahteenkin koulutukseen sekä kutonut sukkaa ja kutonut sukkaa ja kutonut sukkaa... Metkaa, miten siihen jää taas koukkuun. Ihanaa puuhaa!

Kuluva viikko on tosi löysä ja omaa aikaa illalla on vaikka kuinka. Olen nauttinut suunnattomasti tästä uudesta tilanteesta. Parasta on, kun voi töiden jälkeen tehdä asioita tai olla tekemättä, miten mieleen juolahtaa. Siitä nautin. 

Eilen oli Heikin päivä. Silloin vanhan kansan mukaan talven selkä taittuu. Jihuu, en pane pahakseni!

keskiviikko 26. marraskuuta 2014

Hämärää

                             

Nyt on menossa pimein aika vuodesta. Tänäänkin lähdin töihin hämärässä ja palasin kotiin iltapäivällä pimeyden jo hiipiessä nurkkiin. Heijastin on kova sana ulkona, kirkasvalolamppu aamuisin sisällä.

Olen ryhtynyt napsimaan D- ja B-vitamiinia suurempina annoksina, hellimään itseäni jollain kivalla asialla joka päivä, yleensä pikkiriikkiset päiväunet, sekä antamaan itselleni aikaa vain olla. Ei tarvitse olla niin tehokas koko ajan eikä mielialankaan ole pakko hipoa taivaita jatkuvasti. 

Ihailen niitä, joihin tämän hetken pimeys ei vaikuta mitenkään. Minä en heihin kuulu. Kun aurinkoa ei näy viikkokausiin, tuntuu kuin omat akutkin vähitellen tyhjenisivät. Ei haittaa kuitenkaan, sillä pääasia on, että tulee oman olonsa kanssa toimeen. Minä tunnen itseni hyvinkin tasapainoiseksi näillä pikku tempuilla. Päivät ovat mukavia, varsinkin nyt adventtiajan alkaessa.

Ei haittaa... mikään tällä hetkellä!

lauantai 16. elokuuta 2014

Lepoa


Univelkaa tuli viikon aikana, joten tänään aamulla nukuin niin pitkään kuin huvitti - kymmeneen! Ihanalta tuntui. Tosin puoli 7 maissa havahduin tekstariin,  mutta nukahdin sen luettuani uudelleen.

Päivä on sujunut leppoisasti. Hain postin kävellen kuten aina, kun on aikaa. Olisin saanut paluumatkalla naapurilta kyydin, mutta kieltäydyin ja hän lupasi seuraavalla kerralla kysyä kaatosateessa uudelleen!

Viikatoin heiniä ja vattupöheikköä, söin taivaallisen hyvää kesäruokaa parsakaaleineen ja nukuin päiväunet keinussa. Iltapäivällä puhuin piiiiiitkän puhelun ystäväni kanssa ja illalla saunoin rauhassa lempeissä löylyissä. 

Nyt palaa pihalla pimeyden keskellä lyhtyjä ja ulkotulia, sisällä kynttilöitä. Niin kaunista! Vaikka en välittäisikään syksyn ja pimeyden tulosta, niin elävä tuli hämäryyden keskellä on kyllä ihanaa.

Mukava lepopäivä työviikon jälkeen!

keskiviikko 6. marraskuuta 2013

Viisareiden vääntöä


Kesäajan päättymisestä on puolitoista viikkoa ja vieläkin joku jaksaa yleisönosastossa narista viisareiden käännöstä! Arvasin, että tämä kestoaihe kirvoittaa keskustelua - aina ja uudestaan.

Olen jotenkin niin yksioikoinen ja suurpiirteinen, etten ymmärrä valitusta tästä asiasta. Elimistössäni en huomaa mitään vanhan ajan jäänteitä, kun viisarit on käännetty ja yksi yö nukuttu. Kissojen kanssa 20 vuotta eläneenä en muista niidenkään reagoineen mitenkään. Samat maukumiset kuului aamulla lehden kolahtaessa postiluukusta tai illalla, kun halusivat minua nukkumaan. (Tämä oli kyllä hassu juttu: Ossi-kissa ei jaksanut valvoa ja tuli kutsuvasti marisemaan makuuhuoneen ovelle, jos valvoskelin olkkarin puolella sen mielestä liian myöhään!)

Kuulun kellojen kääntelyn kannattajiin. Mielestäni siitä on keväällä ja kesällä meille hyötyä enemmän kuin haittaa. Mutta jokainen saa olla tietenkin mitä mieltä haluaa ja täyttää lehtien palstoja tärkeäksi kokemallaan asialla niin paljon kuin sielu sietää.

perjantai 25. lokakuuta 2013

Shoppailemassa


Lähdin tänään puolen päivän jälkeen Tampereelle. Suutarista piti hakea talvikenkä, jonka Kari sinne alkuviikosta Taysin matkallaan vei liimattavaksi. Samoin Respectasta aioin ostaa ranteeseen lepo-ortoosin. Ranne on vaivannut öisin sen jälkeen, kun lainalastan palautin takaisin terveyskeskukseen.

Kengän sain, mutta yölasta piti tilata. Haen sen parin viikon päästä, kun menen Taysin tutkimuksiin. Meiltä ei viitsi alvariinsa isossa kaupungissa ravata, kun matkoissa kuitenkin menee aikaa.

Kävin syömässä Mäkkärissä, johon minulla oli vielä yksi lahjakortti. Karin kanssa sinne ei yleensä mennä, sillä hän inhoaa pikaruokapaikkoja. Viime viikon kulinarististen nautintojen jälkeen minulle hyvin kelpasi yllä kuvattu annos! Naapuripöydässä nuoret miehet vetelivät kolme hampurilaista mieheen ja taisi mennä ranskiksiakin tuplana. Huh!

Kiertelin vähän kaupoissa ja löysin työvaatteiksi kolme puseroa, uuden kenkätelineen naulakon alle ja pyjaman itselleni. Lisäksi hankin yhden joululahjan, mutta en kerro, kenelle!

Joka välissä yskin, niistin ja pärskin. Onneksi ei ole huono olo, mutta kunnon flunssa silti. Sain siirrettyä Taysin tutkimukset kahden viikon päähän. Hyvä, etteivät menneet joulukuulle asti, kuten ensin pelkäsin. Saisi vihdoin toukokuussa aloitetun prosessin johonkin päätökseen!

torstai 26. syyskuuta 2013

Ei signaalia


Taloyhtiössämme ei toimi kaapeli-tv. Mummelit olivat sen iltapäivällä huomanneet ja tehneet vikailmoituksen.

Haa, miten ihana ilta ilman töllötintä! Vanhemmat ihmiset ovat mananneet, mutta minulle sopii oikein hyvin. Radio on auki ja sieltä tulee Euroradion konsertti-ilta. No, uutisia olisin televisiosta vain katsellut tänään ja nekin voi lukea netistä tai kuunnella radiosta.

Tarkemmin ottaen voisin luopua koko televisiosta. Läppäriltä tai kännykästä voi katsella Areenasta tai Katsomosta lähes mitä vain ja missä vain. Usein katsonkin Maikkarin ohjelmat kännykän kautta, niin ei tarvitse tuhlata aikaa mainoksille.

Olkoon vain kaapeli poikki minun puolestani!

sunnuntai 19. toukokuuta 2013

Sadepäivä


Sateessa sienet kasvaa! Ainakin tämä korvasieni on saanut muhkean koon mökin pihassa.

Aamulla heräsin sateen ropinaan. Harmitti, sillä olisin mielelläni hakenut aamun lehden tien varresta kävellen, mutta niin kaatamalla tuli välillä vettä, etten viitsinyt lähteä. Sen sijaan ryhdyin tekemään työhommia ja sainkin arvioinnit valmiiksi sekä laskettua poissaolot.

Kari oli tulossa kuhien kanssa, sillä hän oli ollut aamulla verkoilla ja saanut taas yhden. Lupasi ottaa postin tullessaan. Samoihin aikoihin veisade loppui ja laitoin heti lenkkarit jalkaan ja lähdin kävelemään. Kari tulikin autolla vastaan. Kävelin pelloille asti katsomaan, näkyisikö mitään mielenkiintoista. Ei ollut tällä kertaa kurkia, ei jäniksiä eikä mitään muutakaan mainittavaa.

Kari teki maukasta fenkolikuhaa parsan kera ja oli todella hyvää. Lähdimme lounaan jälkeen lämmittämään saunaa Karin vanhemmille. Pesin siellä auton ja saunoimme itsekin. Sadekin päättyi iltapäivällä.

Nyt katselen toisella silmällä Euroviisuja, mutta pitäisi kömpiä nukkumaan. Aamulla on kuoron kanssa laulaminen, joten pitää lähteä aikaisin liikkeelle. Hyvää yötä!

keskiviikko 1. toukokuuta 2013

maanantai 11. maaliskuuta 2013

Viherkasveja


Ihailen niitä viherpeukaloita, jotka jaksavat nähdä kotona vaivaa kasviensa eteen. Minä olen vähän toista maata. Kastelen viherkasvit kerran viikossa ja jos siihen rytmiin ei sopeudu, saa auttamattomasti potkut meidän huushollista.

Kukkivia ruukkukasveja en myöskään harrasta. Onhan ne kauniita, mutta en jaksa niistä innostua omassa kodissani. Tiedä häntä, mikä siihenkin on syynä!

Tänään huomasin, että yksi viirulilja veteli viimeisiään ja heitin sen pois. Tilalle ajattelin hankkia kultaköynnöksen, joka vehkojen ja latvajukkien kanssa sopeutuu hyvin laiskaan hoitorytmiini. Pari kultaköynnöstä meillä onkin. Niistä en viitsi oksia juurruttaa, kun haluan heti vähän tuuheamman oloisen.

Aiemmin minulla oli paljon viherkasveja. Vuosi vuodelta ne ovat vähentyneet ja muuttuneet kookkaammiksi. Nyt taitaa olla vallalla ajatus "vähän, mutta näyttäviä". Nopeakasvuisia en siedä ollenkaan, kun niitä pitää alvariinsa uudistella.

Joo, kultaköynnöstä lähden huomenna hankkimaan!

sunnuntai 3. maaliskuuta 2013

Loma vietetty

Nopeasti aina lomaviikko vierähtää - niin nytkin! Viimeistä talvilomapäivää vietettiin 50 km hiihtoa seuratessa. Sen jälkeen kasasin kamppeet ja suunnistin kaupunkia kohti. Kari jäi maalle ja osallistui illalla pidettyyn laavukirkkoon, jonka järjesti kyläyhdistys yhdessä seurakunnan kanssa. Sinne jäi potkukelkka pihalle odottamaan potkuttelijaa...



Yleensä on haikea olo, kun loma päättyy, mutta nyt ei ole laisinkaan sellaisia tunteita. Jotenkin tämä alkava kevät ja valon lisääntyminen tuo intoa ja iloa tuleviin työviikkoihinkin. Pimeys ja talvi alkavat vihdoin olla ohitse! Iloitsen suunnattomasti keväästä ja pääsiäiseenkin valmistaudutaan kohta.

Kotona oli kaikki ok maalla vietetyn viikon jäljiltä. Jotain uuttakin havaitsin: Taloyhtiömme ulko-ovi aukeaa kaukosäätimellä.


Oli mukava kasseja raahatessa painaa vain nappia ja kävellä sisälle lämpimään. Varsinkin meidän talon vanhukset nauttivat siitä, ettei tarvitse punnertaa heikoilla voimilla raskasta ulko-ovea auki. Minäkin nautin kantamuksien kanssa tästä ylellisyydestä. Eikä ollut kovin suuri taloudellinen uhraus taloyhtiöltä!

Nyt puran vielä viimeiset kassit ja sitten pitää alkaa yöpuulle.

perjantai 1. maaliskuuta 2013

Kevät alkoi tänään!

Maaliskuun ensimmäinen päivä tarkoittaa sitä, että talvi on takana ja ensimmäinen kevätkuukausi alkanut. Ihanaa! Vaikka sää ei ole ollut yhtään keväinen tänään, niin iloitsen silti talven taittumisesta. Kevät on niin minun vuodenaikani ja talvi jotain ihan muuta!

Eilen oli  +4 astetta lämmintä, tänään saman verran pakkasta ja kauhean liukasta. Aamupäivällä Kari katseli ikkunasta tielle päin ja huomasi, että siellähän oli juuri auto ajanut ojaan. Mitään kummempaa ei onneksi kuljettajalle käynyt ja hetken päästä paikalle näytti tulevan jo isompi auto, jolla ojassa ollut vedettiin tielle takaisin.

Lähdimme käymään läheisessä kaupungissa ja ajoimme todella varovasti, ettei käy hullusti. Muukin liikenne oli rauhallista. Kävimme hoitelemassa muutamia asioita ja sitten pistäydyimme laskettelukeskuksessa muuten vain katselemassa menoa. Virolaisia näytti olevan lomailemassa paljon, niin vuokramökeissä kuin rinteessäkin. Ajelimme uusilla mökkialueilla, joita nousee joka puolelle kuin sieniä sateella. Mistähän löytyy kaikille huviloille omistajat tai vuokralaiset? Kuinkahan kauan laskettelukeskuksen laajeneminen on mahdollista? Rinteitä on jo 21 ja joka vuosi tuntuu jotain uutta olevan tekeillä.


Tuuli oli kylmä, mutta eihän se laskettelijoita haitannut. Minusta on aina kiva käydä hiihtolomalla katsomassa laskettelukeskuksen vilinää jonain päivänä. Harmi, että kamera unohtui kotiin ja käytössä oli vain kännykkä.



Yöksi on luvassa oikein kunnon pakkaslukemat. Talvi ei vielä hellitä otettaan, mutta tietoisuus siitä, että jo maaliskuussa ollaan, tuntuu niiiiiiiin mukavalta!

perjantai 15. helmikuuta 2013

Taidetta viikonlopun alkaessa


Viikonloppua aloitellaan...
Ei mitään ihmeellistä tälle viikonlopulle ennen sunnuntaita. Toivottavasti ehdin kutoa aloitetut sukat valmiiksi. (Tuon ylimmäisen kuvan nappasin, kun olin kerimässä lankoja kahdeksi keräksi. Näytti niin hauskalta valkoisella matolla!) Aikomus olisi myös nukkua ihania päiväunia ja käydä katsomassa, joko mökkitie on aurattu.


Aion myös nauttia tulppaaneista ja tästä gerberakimpusta, jonka sain ystävänpäivänä.

Sunnuntaina onkin kuoron keikka ja sisarentyttäriäkin olen luvannut kyytiä ensiapukurssille. Toinen tytöistä on kurssilainen, toinen äitinsä apuna opetuksessa. Minuakin kysyttiin potilaaksi. Olen useasti ollut, joten vanhasta muististahan se menee vai olisiko ihan luonnerooli näytellä esim. astmakohtauksen saanutta. (Tämä jo puolitoista kuukautta kestänyt köhiminen ei vain ota laantuakseen!)

Joka tapauksessa ihana viettää perjantai-iltaa!