Hiljaa, hiljaa joulun kellot kajahtaa.
Kirkkaat joulukynttilät
lempeästi hymyyvät:
Jeesus tullut on.
(Helmi Auvinen)
Tämä tunnettu joululaulu syntyi lauantai-iltana tyhjässä luokkahuoneessa syksyllä 1897 kirkonkellojen soittaessa pyhää alkavaksi. Helmi Roos, myöhemmin Auvinen, kansakoulunopettaja, kirjoitti tunnetuimman runonsa vapisevin käsin siinä paikassa: "Sieluuni säteili pohjoinen joulukuun taivas tuhansine tähtineen."
(Similä, M. 2005. Rakkaimmat joululaulut ja niiden tekijät. Gummerus: Jyväskylä)
(Similä, M. 2005. Rakkaimmat joululaulut ja niiden tekijät. Gummerus: Jyväskylä)
2 kommenttia:
Olen kuullut tarinasta sellaisen version, että Helmi seminaarilaisena vielä käveli elokuussa Jyväskylässä Kauppakatua, kun Jyväskylän kaupunginkirkon kellot alkoivat soida (olisivatkohan olleet ehtookellot lauantai-iltana), ja hänelle olisi tullut niin vahva joulufiilis, että hän olisi rynnännyt kotiinsa, sulkenut verhot, sytyttänyt kynttilän ja kirjoittanut jouluisen runon, jonka sittemmin lähetti joululehteen. Kyseisen kirkon kellot soivat niin kuin laulun sävelmän alku "Hiljaa, hiljaa".
Tätä tarinaa en ole kuullutkaan! Tuon Similän kirjassa olevan olen tiennyt lapsesta asti. Äiti sitä jo kertoi, kun olin pieni tyttö.
Versioita liikkuu monia. Tiedä häntä, mikä on sitten se oikea!
Lähetä kommentti