Näytetään tekstit, joissa on tunniste sähkö. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sähkö. Näytä kaikki tekstit

lauantai 1. kesäkuuta 2019

Kuoron kanssa retkellä


Helatorstaina olimme kuoron kevätretkellä Serlachius-museo Göstassa. Eniten minua kiinnosti uusi ripustus Kartanon klassikot, jota en ollut vielä ehtinyt nähdä. 


Kuraattori Veikko Halmetoja oli tehnyt runsaan ripustuksen, jossa esiteltiin niin taidesäätiön omistamia Suomen kultakauden teoksia kuin myös vanhoja eurooppalaisia klassikoita


Mukaan oli otettu myös uudenpia töitä.


Sasha Huber: SEA OF THE LOST


Emil Wikströmin Kalapoika oli päässyt puistosta sisätiloihin.


Anu Tuominen: Luonnos

Erityisesti minua kiinnosti näyttely Kaukana viileä varjo - pieni näyttely väreistä, jonka ovat suunnitelleet pääkuraattori Laura Kuurne sekä työtoverini, luokanopettaja ja väriasiantuntija Hannele Karppinen.


Päivi Hintsanen: Vaskenruosteyrttitarha

Kiitos, Hannele, hienosta näyttelystä! Erityisesti pidin näistä kahdesta edellisestä työstä: Miten arkinen värilaatikko voi muuttua taideteokseksi tai lasivitriini maagisen rauhoittavaksi värikokemukseksi.


Olli ja Bucklan - Ehrströmien elämä ja taide on esillä sekä Göstassa että Gustaf-museossa. Taiteilijapariskunnan töistä  suurin osa on ensimmäistä kertaa julkisesti näytteillä.

Näyttely oli mielenkiintoinen ja opas kertoi hauskoja, mutta myös traagisia yksityiskohtia. Yllä olevat teokset on maalannut Eric vasemmalla kädellään, kun hän vuonna 1927 menetti onnettomuuden jälkeen oikean kätensä. Jäin pitkäksi aikaa miettimään, mikä valtava suru, raivo, pettymys ja masennus taiteilijalle voi olla tällainen hirvittävä kohtalo. Eric ei kuitenkaan lamaantunut, vaan jatkoi taiteen tekemistä toisella kädellään - taitavasti.


Matthew Day Jacksonin näyttely Maa kertoo ajasta tuhat vuotta eteenpäin, jolloin tuhoutunut maailma on toipumassa uudenlaiseen elämään. Näyttelyyn liittyy myös roolipeli. Monenlaiset tunteet myllersivät mielessä sitä katsoessa. Erikoinen näyttely, joka pitää nähdä!


Taidekierroksen jälkeen joimme kahvit museon ravintolassa kera ihanan suklaaleivoksen. Kylläpä maistuikin hyvältä!

Retkeen oli mukava päättää laulukausi. Elokuussa jatketaan... 

sunnuntai 31. maaliskuuta 2019

Muistutus


WWF:n organisoima Earth Hour on maailman suurin ilmastotapahtuma, joka sammutta valoja tunniksi joka kevät. Tarkoitus on muistuttaa ilmaston tilasta ja -kriisistä päättäjiä ympäri maapallon.

Minäkin istuin eilen kynttilän valossa klo 20.30-21.30. Samalla mietiskelin, mitä olen tehnyt ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Päällimmäisenä oli mielessä sähkösopimukseni, joka on jo vuosia ollut uusiutuvia enrgianlähteitä suosiva. Muutama viikko sitten jouduin vaihtamaan sähköyhtiötä, sillä sopimukseni oli vastoin tahtoani muutettu ydinvoimalla tuotettua energiaa suosivaksi, jota en hyväksy. Piti siis etsiä uusi sopimus. Huvittavinta oli, että soitin ensin vanhaan yhtiöön ja kysyin heiltä, olisiko heillä ollut tarjota minulle samaan hintaan jotain muuta. Ei ollut! Kun yhtiön vaihto tuli heille tiedoksi, sain vanhalta yhtiöltä uuden soiton ja nyt olisikin ollut tarjolla monenlaista. "Liian myöhään vesipääsky!" sanoin langan päässä olevalle henkilölle, joka ei tietenkään sanonnasta mitään ymmärtänyt  ;>) tai ei ollut ymmärtävinään. Sanomani sentään meni perille: En hyväksy tällaista pelleilyä! Nyt on uusi sopimus uudelta yhtiöltä, enkä edelleenkään lisää sähkön osalta hiilidioksidipäästöjä, mutta en käytä inhoamaani ydinvoimaa. Olen tyytyväinen!

Mietiskelin myös suurinta ilmastotekoani: Minulta ei jää jälkeläisiä, joiden hiilijalanjälki tuhoaisi maapalloa. Toki tämä ei ole ihan kokonaan oma valintani, mutta kaikkea ei voi elämänsä aikana saada. Niinpä käännetään asiat parhain päin ja etsitään pettymyksistä positiiviset puolet.

Useasti olen kuitenkin huonolla omallatunnolla ilmastoa saastuttavien valintojeni tähden. Hyvä, että edes sen osaan, jos ei ilmastoystävälliset teot aina onnistu. Tälläkin hetkellä seuraan netistä Finnairin lentoa Aasiasta kotiin Helsinkiin. Kun katselee maailmankartalta yhtiöiden lentotoimintaa, tulee aikamoinen ähky. Tuntuu, että yhden lennon väliin jättäminen ei lentotoimintaa pienennä millään lailla. Kone lentää kuitenkin. Tässä tarvittaisiin joukkovoimaa... Mutta kun kauaksi ei pyörällä pääse, vaikka miten hurjasti polkisi!