Melkein kesä

Taas taivaan alla kiurusen

soi ääni korkealla

ja tuttavamme käkönen

taas kukkuu kankahalla.

Ei malta pieni perhokaan

nyt uinailuaan jakamaan - 

jo kevät tullut on!

                                                                       (Uno von Schrowe)

Kukkia ja parsaa

Eilen kävelimme Tampereella Tammerkosken ja Pyhäjärven rannalla puistikoissa. Kukkivat pensaat olivat loistossaan. Meilläpäin ei vielä sireenit näin hienoilta näytä.

Kyllä yleensäkin kaupungeissa - niin pienissä kuin suurissakin - on kauniita puistikoita: hyvin hoidettuja istutuksineen, penkkejä ja myös luonnon rauhaa. Pienen sivumaun Tampereen kauneuteen antoivat kuitenkin huumeruiskuille varatut roskikset. Hyvä niin! Parempi, että ruiskut ovat oikeissa paikoissa kuin käytön jälkeen luonnossa.

Tänään on satanut koko päivän. Kiva kuunnella pisaroiden ropinaa katossa tekemättä yhtään mitään. Luonto tuoksuu raikkaalta ja sade pyyhkii siitepölyt maan rakoihin. 

Ihana viettää villasukkasunnuntaita mökillä vilkkaan työviikon jälkeen. Söimme takkatulen lämmössä pitkästä aikaa parsaa voisulan kanssa ja kylläpä maistui hyvältä. Nam! Sen jälkeen oli mukava nukkua pienet päiväunet ennen jääkiekkopelejä.

Sain arvostelut tehtyä jo alkuviikosta, joten enää ei tarvitse tulostuksen jälkeen muuta kuin laittaa nimikirjoitus alle. Monta muuta puuhaa on töissä kuitenkin jäljellä, ja helatorstai kuluu kokonaan kuoron kanssa laulaessa ja sen jälkeen taideretkellä. Kiireisiä ovat siis tulevatkin päivät.

Tuntuu hauskalta ajatella, että viikon päästä tähän aikaan olen jo kesälomalla! Erityisen tervetulleita ovat rauhalliset kesäaamut, joista niin suuresti nautin.

Arviointeja

Viime aikoina ovat orvokit työllistäneet. Ensin vein niitä haudoille ja istutin mökin pihaan ruukkuihin. Nyt niitä pitää hiki hatussa kastella, kun on niin kuivaa ja lämmintä. Istuttamisen ja kastelun lomassa olen miettinyt oppilasarviointeja...

Mustikka kukkii runsaasti. Jos ei nyt tule hallaa, saadaan myöhemmin runsas mustikkasato, sillä pölyttäjiäkin on pörrännyt. Luonnon tutkimisen lisäksi olen tehnyt koulutöitä = arviointeja...

Tänään iltapäiväkahviseurana verannalla oli tällainen otus - kai havukantojäärä. Lajinmäärityksen lisäksi minua on edelleen työllistäneet koulutyöt, siis ne arvioinnit...

Mitäpä tein äsken luonnosta nauttimisen jälkeen? Tein päätökseen arvioinnit - jee!!! Huomenna naputtelen ne koneelle ja sitten kevään suurin työhomma on tehty. Huojentavaa!

Kevään herkkuja

Herkkuja luonnosta: En ole näin suurta korvasienisatoa koskaan nähnyt. Kolminkertainen keittäminen ja huolellinen huuhtominen, mutta silti minä en näitä syö. Olen aikoinaan tarpeeksi saanut myrkkyjä sytostaattien muodossa, kun lymfoomaani hoidettiin. Syökööt herkut muut nautiskelijat!

Äitienpäivän herkkuina nautimme mökillä hyvät punaviinissä ja yrteissä marinoidut naudanpihvit, salaattia, paistettua oliivia ja tomaattia sekä sipuliyrttiuuniperunoita. Oli todella hyvää! 

Tällä viikolla syödään koulukeittiön herkkuja - oikein maukkaita nekin.

Autere-opiston taidenäyttelyssä

Olimme oppilaiden kanssa Autere-opiston taidenäyttelyssä. 

Taidokkaita uurnia ja kaunista puupintaa. Näin ensi kerran omatekoisia uurnia.

Keramiikkaa oli paljon esillä - niin posliininmaalausta kuin savitöitäkin.

Monenlaisia käsitöitä: vaatteita, mattoja...

...ja maalauksia monella eri tekniikalla.

Kiitos hienosta näyttelystä!

Luontohavaintoja

Tosi kuivaa on ollut! Eilinen vesisade teki raikkaan tuoksun ja tänään taitaa sataa koko yön läpeensä. Vesi on tervetullutta, jotta luonto pääsisi kukoistamaan.

Kevään edistyminen pysähtyi viikoksi viileän tai oikeastaan kolean sään vuoksi. Nyt on taas lämpimämpää. Valkovuokot ovat kuihtumassa. Hiirenkorvat jatkavat kasvuaan, rentukka aloittelee kukintaansa, samoin mustikka. Näitä havaintoja tein tänään päiväkävelyllä. Tien varressa olevien mehiläispesien yläpuolellakin lenteli asukkaita. Tiltaltit visertelivät ahkerasti.

Viikolla näin mökkitien poikki loikkivan aamulla peuran ja illalla yksi niistä ui vastarannalta meidän rantaan. Vedestä nousu tapahtui naapurin puolella, joten sitä en päässyt katselemaan. Uintia oli kuitenkin hieno seurata tyynessä kesäillassa. Reilusti yli puoli kilometriä on vastarannalle, joten uskaliaita otuksia ovat. Reitti on aina sama, jos yli tulevat. Liekö tieto säilössä otusten perimässä? Hirvien uintia olen myös joskus saanut katsella, mutta ne ylittävät järven toisesta kohtaa, jolloin uintimatkaa tulee vähemmän.

Taivas on ollut koko päivän pilvessä ja nyt sataa. Sauna odottaa... Ihanaa viikon kiireisten aherrusten jälkeen nauttia luonnon rauhasta!

Kirkkoniemellä

Kesällä käyn usein messussa Kuoreveden kirkossa. Se sijaitsee kauniilla niemellä järven rannalla ja on yksi Suomen kolmesta uhrikirkosta. Kirkko on rakennettu 1779.

Kirkon kellotapulissa on kolme kelloa, joista toiseksi suurin on saatu lahjoituksena Ruotsin kuningatar Kristinalta vuonna 1648.

Alttaritauluna on Ilmari Launiksen krusifiksi, mutta mielestäni kirkon mielenkiintoisin taideteos on Venny Soldan Brofeldtin maalaama taulu Enkeli vie Sielua Jumalan luo. Muistan sitä katselleeni ihastuksella jo lapsena. Äitini piti siitä kovasti ja olisi halunnut sen alttaritauluksikin. Vaan ei häneltä kysytty. :>) Kirkossa on myös votiivitaulu, joka on kaksoiskappale Rauman kirkon votiivitaulusta.

Aamulla harjasin lumet pakkasyön jälkeen auton päältä ja lähdin kesäkirkkoon Hyvän piamenen messuun. Maalaistie oli hiljainen. Yhtään autoa ei vastaan tullut eikä ollut samaan suuntaan menijöitäkään. 

Messun jälkeen oli kirkkosalissa tarjolla kahvit, jotka oli laittanut tarjolle paikalliset Lions Ladyt. Oli suolaista ja makeaa ryydittämässä seurustelua tuttujen kanssa - siis "hyvät kahvit"! Oli mukava vaihtaa kuulumisia tuttujen kanssa, olihan talvi ollut välissä edellisestä tapaamisesta.

Pihassa on vanha puuvene, jossa kesäisin on kukkia. Tänään ei kirkon tahuvilla kukkinut juuri mikään. Puolilta päivinkin oli vielä viileää ja kylmä tuuli puhalsi, vaikka aurinko välillä paisteli. Mökin pihasta oli yöllä satanut lumi sulanut, kun kirkosta palasin. Toivottavasti tämä takatalven lumen tulo jo vähitellen lakkaisi. Lämmintä kaipailen...

Istumajärjestys

Huvittuneena kuuntelin tänään uuden eduskunnan riitaa istumajärjestyksestä. Vähän kuin meillä koulussa oppilaiden kanssa: Aina on joku nenä hutussa, kun ei saanutkaan paikkaa kaverin vierestä!

Istumajärjetyksen muuttamissuunnitelmasta ei päästykään äänestämään tänään. Asian käsittelyä jatketaan ensi viikolla. Keskusteltu on ja vielä lisää palaveerataan. Huh-huh!

Eduskunnan toinen varapuhemies Paula Risikko piti tilannetta "naurettavana asiana" ja totesi, että ratkottavana on paljon suurempia kysymyksiä. Täyttä totta! Olen ihan samaa mieltä. Tuntuu erikoiselta, että edustajat joutuvat käsittelemään näin tyhjänpäiväisiä asioita, joiden pitäisi olla itsestään selviä. Hyvä, kun on joku istumapaikka ryhmän sisällä, ettei seisomaan joudu. Sen pitäisi riittää, jotta energia kohdistuisi todellisten asioiden käsittelyyn.

Kyllä Suomessa on kaikki hyvin, jos istumapaikasta eduskunnassa nousee näin suuri juttu!

Takatalven taideretki

                                         (L. Segerstråle)

Takatalven viileydessä, räntäsateen ripsuessa taivaalta marssimme luokkani kanssa taidemuseoon tekemään paperia. Samalla saimme tietoiskun museo Gustafista ja ihailimme aulan mahtavia freskoja.

Itse paperinteko sujui sutjakasti, ja nämä itse tehdyt tuotokset liitämme osaksi äitienpäiväkorttia ensi viikolla.Viirat vain viuhuivat, kun pienet ekaluokkalaiset innostuivat taidepaperin teosta.

                          (V. Jansson)

Museon pihassa ihastelimme Poikaa ja kalaa, joka oli saanut vapun kunniaksi kauniin kukkaseppeleen. Kevään juhlasta ei enää tuntunut olevan muuta jäljellä. Käsiäkin palelsi niin, että lähdimme nopeasti takaisin koululle. 

Olin kuvitellut retkemme vähän toisenlaiseksi sään suhteen. Nyt jäi puistokierros tekemättä. Seuraavalla kerralla ja paremmalla säällä jatkamme taiteeseen tutustumista lisää ja katselemme veistoksia museon lähipiirissä.

Vappuilua

Eilen istutin ensimmäiset orvokit mökille. Narsissit vielä kukkivat laatikoissa, mutta niiden aika alkaa kohta olla ohitse. Tänään oli mukavaa aamulla vappubrunssia syödessä katsella kauniita keltaisia orvokkeja, lempikukkiani.

Ulkona tuulee navakasti. Lippukin liehuu aivan suorana. Jäämeren viileys leviää, mutta onneksi sisällä on lämmintä ja mukavaa. Valkovuokot kukkivat tänä keväänä nihkeästi, liekö viime kesän kuiva sää jotenkin vaikuttanut. Lehtiä on kyllä joka puolella.

Mökillä on muistona isän lapsuudenkodista taimena tuotu tammi. Mikä rumilus näin keväällä! Vanhat lehdet ovat vielä osaksi tiiviisti kiinni oksissa, vaikka uusien lehtien silmut jo pullistuvat. Jos puulla ei olisi tunnearvoa, listisin sen kokonaan pois. No, onneksi lehdet vähitellen häipyvät, mutta joskus on ollut uusia ja vanhoja yhtaikaa.

Aurinko paistaa, mutta kovan tuulen vuoksi pihalla ei ole kovin lämmintä. Suunnitelmissa onkin lähteä vappukävelylle metsän suojaan. Iloista vappua!