Ryhänen & kumppanit

Kauniin kesäpäivän, souturetken ja pihapuuhien jälkeen lähdin Jaakko Ryhäsen ja hänen oppilaidensa konserttiin. Nyt on minulla menossa hillittömän itsekäs hemmottelukausi, jolloin teen ihan mitä huvittaa. No, en nyt ihan mutta melkein!

Ryhänen on sairastumisensa jälkeen vetäytynyt konserttilavoilta, mutta on palannut pienempien produktioiden pariin. Ääni on upeasti tallessa ja tämän iltainen konsertti oli ihan huippu hieno. Vieläkin fiilistellään...

Konsertti koostui Mozartin ja Verdin tunnetuista ooppera-aarioista sekä Merikannon yksinlauluista. Lopuksi oli pätkä Kokkosen Viimeisistä kiusauksista ja koko konsertti päättyi kaikkien esiintyjien yhteiseen Paavon virteen.

Jaakko Ryhänen lauloi itse useita kappaleita sekä yhdessä opiskelijoidensa kanssa, jotka olivat hyvin valmiita laulajia, varmaan jo alan ammattilaisia. Nämä esittivät jokainen yksin useita numeroita erittäin hienosti. Meille on tulossa loistavia bassoja, tenoreita ja sopraanoja vanhojen mestareiden vanavedessä. Ryhänen itse juonsi konsertin mielenkiintoisesti ja sujuvasti laulamisen lisäksi.

Sarastron aaria, Rusalkan aaria kuulle, Laatokka, Oi, kiitos sa luojani armollinen ja monet muut tutut, ihanat sävellykset kaikuivat kesäillassa. Yleisöä oli paljon, vaikka suureen kirkkoon olisi mahtunut paljon enemmänkin. Varmaan kaikki saivat sitä, mitä olivat tulleet kuuntelemaankin.  Olin itse ihastunut ja vaikuttunut. Mahtava konsertti taas kerran!

Kirkon pihapiirissä oli moottorisahataiteilijan työmaa. Kuvasin muutamia. Hän näytti erikoistuneen lintuihin.

Seuraavatkin konsertit on jo tiedossa: sunnuntaina kuorolaulua ja maanantaina uruilla ja pianolla, jopa samanaikaisesti. Odotan mielenkiinnolla...