Pitkästä aikaa oli tänään kokous: Suunnittelimme elokuun Urkuviikon konserttiasioita. Nyt oli jo kolmas kokoontuminen ja pikku hiljaa kaikki alkaa olla järjestyksessä.
Päivän asioiden hoiteleminen vei niin paljon aikaa, etten ehtinyt mökillä muuta kuin käydä kääntymässä. Illaksi lähdin taas kerran konserttiin. Ihanaa, kun joka puolella on tarjolla niin monenlaista koettavaa!
Tällä kertaa ohjelmisto koostui etupäässä Beethovenista ja kuulimme urkuja ja pianoa sekä vieläpä yhtaikaa molempia. Pääteoksena oli ensimmäinen pianokonsertto C-duuri ja todellakin kummallekin soittimelle sovitettuna. Taiteilijoina olivat Kuparin sisarukset Jenni ja Marko.
Pneumaattiset urut lehterillä ja flyygeli alhaalla on haastava yhdistelmä, kun mukaan lisätään vielä etäisyydestä ja kaiusta johtuvat viiveet. Ongelmat olikin selätetty käyttämällä äänentoistoa. Mikkien ja kaiuttimien avulla pianistin soitto ohjattiin urkurin korviin ja päinvastoin. Tämä tuntuikin toimivan hyvin ja soitto oli yhtäaikaista ja sujuvaa. Yhdessä kohdassa huomasin pientä eriaikaisuutta, mutta se ei haitannut.
Teos oli mielenkiintoinen ja erikoinen soitinyhdistelmä vielä lisäsi jännitettä. Lisänä kuullut Bach ja Vivaldi jäivät tämän teoksen varjoon, vaikka erilliset piano- ja urkusoolot olivatkin ihan hyviä.
Taas oli mukava konsertti, joka sopi hyvin koleuden ja raesateenkin lomaan!
2 kommenttia:
Vallan hienoja konsertteja taas.
Raesadetta täälläkin.
Rakastan klassisia konsertteja ja välillä rockia, heviä ja ihan mitä vain, kun sille päälle sattuu :=)
Lähetä kommentti