Aamulla juhannussiivousta tehdessä oli mökin piha täynnä kirjosiepon poikasia. Äänekästä kerjuuääntä kuului kaikkialta ja pieniä lentokykyisiä räpiköitsijöitä tapasin monessa paikassa. Joku pöntöistä oli ilmeisesti juuri tyhjentynyt asukeistaan. Illalla poikasten äänet kuuluivat jo metsän puolelta.
Iltapäivällä lähdin kaupunkiin hoitamaan asioita sekä maistamaan kummitytön sisarensa kanssa tekemää hyvää valkosuklaakakkua. Kummitytön kolmiviikkoinen kesätyö päättyy huomenna ja oli vienyt työpaikalleen kakun sekä tehnyt samalla kotiin toisen. Kiitos! Hyvää oli.
Mökille palatessani ryhdyin itsekin leipomaan juhannuskakkua ja sen ollessa uunissa luin nautinnolla saamani ihan oikean, vanhanaikaisen kirjeen. Ystävättäreni on äänettömänä ja on hauskaa olla vanhanaikaisessa kirjeenvaihdossa, vaikka tekstiviestit ja sähköpostitkin ovat keksitty! Mikään ei saa niin hyvälle mielelle mökin postiretkellä kuin oikea postikortti tai kirje.
Kas vain! Vuorokausi on vaihtunut. Kesäyö on valoisa, mutta nyt kyllä pitää yökyöpelinkin kömpiä nukkumaan.
2 kommenttia:
Oikea posti on juhlaa!
Minökin leivoin mökillä eilen - tosin en kakkua, mutta raparperipiirakan, sen munattoman ja laktoosittoman.
Lähetä kommentti