New York Timesin haastattelema psykologi Stanislas Dehaene on huolissaan käsinkirjoittamisen vähentymisestä lasten elämässä. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että käsinkirjoittamisella ja laajemmalla oppimiskehityksellä on selkeä yhteys.
Käsinkirjoituksen oppimisen jälkeen lapset oppivat lukemaan nopeammin. Lisäksi he oppivat paremmin tuottamaan ja hallitsemaan tietoa. Koneella kirjoittaminen ei stimuloi aivoja samalla tapaa. Tämä on tutkimuksilla osoitettu ja myös aivotutkijat ovat asiasta samaa mieltä.
Dehaenen mukaan käsinkirjoitus on henkistä simulaatiota aivoille. Aivokuvauksilla on todettu, että hyvät taidot käsinkirjoituksessa aiheuttavat esim. aktiivisempaa hermotoimintaa niissä aivon osissa, jotka liittyvät työmuistiin ja ideoiden tuottamiseen.
Opettajat ovat nämä tutkimustulokset tienneet jo vuosia. Yhteiskunnan nopea muuttuminen ja tietotekniikan tulviminen kaikille aloille on kyseenalaistanut käsinkirjoituksen. Vanhemmatkin aina silloin tällöin epäilevät sen tarpeellisuutta. Näistä aivotutkijoiden tutkimustuloksista ei suurta älämölöä ole pidetty.
On siis suuri merkitys sillä, miten kirjoitamme. Tietotekniikkataitoja huudellaan epätoivoisesti pelastamaan koulujen oppimistulokset ja kouluviihtyvyys. Mitä sitten menetämme, kun käsinkirjoitus vähenee ja on nyt jo vähentynyt kouluissa? Kärjistetysti sanoen tyhmistämmekö oppilaat?
2 kommenttia:
Päiväkirjaa käsin eikä koneella taitaisi olla säilyvyydenkin vuoksi parempi kirjoittaa.
Minä kirjoittelen kalenteriin typistettyä päiväkirjaa (vain tärkeimmät asiat lyhyesti) ja kesäisin mökkikirjaa laveasti ja pitkään. Ja sitten on tietysti vielä tämä blogi!
Lähetä kommentti