Pisarat kastelevat ikkunaa. Taas sataa - tai oikeammin tihkuttaa. Harmaa on maisema. Naistenpäivää hehkutetaan radiossa, mutta sitä en oikein osaa viettää. Se on minusta turhanpäiväinen, sillä samalla ajatuskaavalla pitäisi tietenkin kalenterista löytää myös miestenpäivä.
Kaktus taitaa sopia mielentilaani tänään. Keittiön pöydällä se kukkii ihanasti, vaikka ei kaikkia nuppujaan jaksa aukaista. Vähän kuin minä tänään: Ajatukset ovat alakuloiset, hieman ärtyneetkin. Ne mukavatkaan "ajatusnuput" eivät jostain syystä tahdo kehittyä kukiksi, sillä piikit taitavat olla tänään päällimmäisenä näkyvissä.
Tunteilleen ei välillä voi mitään. Niitä tulee ja menee. Joskus on energiaa väkisin vääntää ne toisille urille, mutta usein on parempi vain kokea ja elää ne todeksi. Hyvä, kun voi tuntea erilaisia olotiloja, sillä alavireisyyden jälkeen iloinen mieli tuntuu entistä paremmalta.
Tähän päivään iloa toi kolme joutsenta, jotka bongasin ikkunasta uiskentelemassa läheisellä lahdella. Tärkeintä minulle on ollut kuitenkin kiireinen mutta lämmin halaus. *Kiitos*!
2 kommenttia:
Koko päivän on satanut täälläkin ja nyt illalla on sumuista.
Naistenpäivää en ole minäkään juhlinut mitenkään. Eikä mieskään juhlistanut sitä - ampumahiihtokisat, Salpausselän kisat TV:ssa! miehen mielessä vain.
Huomenna on uusi päivä ja ensi viikolla kuusi!
Ihanaa selkeän aurinkoista sääjaksoa luvattu, vihdoin!
Lähetä kommentti