Lauantaipäivä on kulunut srk:n tulevaisuusstrategioita vuoteen 2020 miettiessä. Pohdintoja ryhmissä, mietiskelyjä kuvien ja tekstien äärellä, hyvää ruokaa, naurua, uusia tuttavuuksia...
Joulun jälkeen tämä oli jo kolmas lauantai samojen teemojen äärellä. Ihan kivaa, mutta rajansa kaikella, ainakin työläisen kohdalla. Ansiotyö viikon aikana puristaa tehokkaasti pellolle suurimman osan voimavaroista.
Nyt saa riittää vähäksi aikaa valmiiksi ohjelmoituja viikonloppuja, sillä ihan oikeasti työviikon jälkeen tarvitsisi kaksi kokonaista vapaapäivää vain itselleen. Toukokuussa olisi vielä yksi lauantai, tosin vain muutamia tunteja kestävä puristus.
Onneksi huomenna ei ole mitään pakollista...
3 kommenttia:
Seurakunnalle on ollut hyvinkin tarpeellisia nuo yhteiset pohdinnat. Ja vaikka on väsyttänytkin, niin varmaan noista olet itsekin saanut plakkariisi jotain tärkeää.
Kuulostaa vireältä seurakunnalta, jos seurakuntalaisiakin pyydetään miettimään tulevaisuutta!
Opettajan työ toisaalta kyllä imee voimat niin tyhjiin, että viikonloppu olisi tarpeen ihan palautumiseen
- ja monilla myös kokeiden korjaamiseen ja työn suunnitteluun.
Hyvä jos sunnuntai on lepopäivä kuitenkin.
Lepopäivänä yritän sunnuntain pitää, jos vain mahdollista.
Lähetä kommentti