Tänään pääsin taas tädin hommiin. Sisareni oli työjutuissa vähän kauempana eikä olisi ehtinyt hakea Samuelia tarhasta ajoissa, joten minä sain kontolleni tämän tärkeän tehtävän. Ensimmäinen kerta pitkiin aikoihin! Emman hakemisista taitaa olla jo 6-7 vuotta.
Mietin itsekseni, kuinka kireäksi säännöt päiväkodissa ovat tällä aikaa muuttuneet. Pitääköhän oikein todistaa henkilöllisyytensä? Eikä mitä! Sain juuri ja juuri portin suljettua, niin jo jostain kuulin nimeäni huudettavan. Siellä yksi hoitotäti jo tuttavallisesti minulle viittoili Sampan kanssa. Minä en häntä tuntenut, mutta hän tunsi minut. Kiva juttu!
Vein pojan kotiinsa isonsiskon hoiviin ja kiirehdin kokoukseen. Harmi, etten ehtinyt Samuelin kanssa olla pitempään!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti