Ihanan aurinkoinen päivä oli tänään. Aamulla loikoilin sängyssä ja kuuntelin avonaisesta ikkunasta joutsenten ääniä. Siellä ne lahdella näkyivätkin ja myöhemmin kaksi lensi meidän talon yli. Tuntui ihanalta näin keskellä kaupunkia seurata joutsenten keväistä elämää.
Lähdin iltapäivällä mökille katsomaan, joko lumet ovat sulaneet. Olihan ne! Vain mökin takana oli hieman seinän vieruksella. Tie routii, joten katsoin parhaaksi taas kävellä viimeisen puoli kilometriä.
Narsissit ja krookukset olivat jo lykänneet alkuja ja valkovuokkonykeröitäkin oli tulossa. Jossakin mökin takana liverteli peipposet kilvan, mutta itse lintuja en nähnyt. Palokärjenkin ääni kuului. Myöhemmin huomasin, että se oli iskenyt tien vieressä olevasta lahosta puusta säleitä oikein urakalla. Täytyy vain toivoa, ettei se koskaan saa päähänsä mennä rakennuksia nakuttelemaan. Kyllä silloin tulee tuhoa!
Aloitin jo vähän siivoiluja. Ravistelin tuulettumaan pikkumattoja ja lakaisin terassit. Siirtelin myös sisällä talviteloilla olleita terassin tavaroita paikoilleen. Haravoin myös vähän. Huomenna sisareni tytär Emma lähtee auttelemaan minua isojen mattojen ravistelussa.
Pois tullessa hain Karin maalta rivitaloilta mukaani ja menimme hänen vanhempiaan katsomaan. Kuvasin nämä otokset heidän rannastaan, jossa myös vesi on alhaalla. Tasan ei käy onnen lahjat, kun Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa tulvii!
Peipposten laulu ja joutsenten törähtelyt toivat niin ihanan olon. Kevät! Se on vihdoin täällä!
2 kommenttia:
Vähitellen lumet sulavat ja jääkin alkaa hävitä. Jospa viikonloppuna pääsisi mökille katsomaan, miltä siellä näyttää.
Teilläpäin kivalta kevään tulolta - valkovuokon lakujakin jo!
Hitaasti ne vuokot kuitenkin nousevat, hitaasti muttaa varmasti!
Lähetä kommentti