Ihana joulu rakkaiden läheisten kanssa! Vain yksi henkilö puuttui, mutta hänkin oli läsnä puheluin ja tekstiviestein, vaikka ei joulunviettoomme päässytkään osallistumaan.
Mietiskelimme sisareni kanssa, että äidillä saattoi olla viimeinen joulu, jolloin hän vielä pääsi tyttäriensä luokse. Jos sairaus etenee samaa vauhtia kuin viimeisen vuoden aikana, liikuntakyky saattaa mennä kokonaan, vaikka kuinka yritämme häntä kuntouttaa. Surullista...
Tapaninajelu suuntautui isovanhempieni haudalle, jonne en ehtinyt aattona. Aurinko paistoi, mutta järven rannalla tuuli kylmästi.
Kaupungissa on ihan musta maa, mutta maalla oli kuuraa. Sivutie tuntui vähän liukkaaltakin.
Pari astetta on pakkasta, samoin luvattu tuleville päiville. Vedet alkavat vähitellen jäätyä. Lunta ei taida kuitenkaan olla luvassa.
Sää tuntui kylmemmältä kuin mitä mittari näytti. Kova tuuli tuiversi kirkkoniemen toisella puolen. Siellä ei tarjennut kuin piipahtaa, sillä sormia alkoi paleltaa oikein kunnolla.
Illalla myöhään vein äidin takaisin kotiinsa. Kyllä olemme kiitollisia kotihoidon työntekijöille, jotka taas huomisesta lähtien käyvät äitiä auttelemassa omassa kodissaan useita kertoja päivän aikana. Meiltä on suurin huoli pois.
Olemme myös onnellisessa asemassa, kun asumme äidin kanssa samalla paikkakunnalla ja voimme hänen luonaan piipahtaa monta kertaa viikossa, joskus päivittäinkin. Toisaalta mitä tahansa voi tapahtua koska tahansa ja siihen olemme varautuneet. Turhalla murehtimisella ei äidin eikä meidän olo parane yhtään, joten Herran huomaan hänet jätämme - nyt joulun aikanakin. Se tapahtuu, mikä on tapahtuakseen!
Vielä vähän musiikkia kuuntelen ja katselen ihanaa kuusta...
3 kommenttia:
Kyllä on kuitenkin mukavaa, kun Sinulla on vielä äiti elossa. Vielä saat joitakin vanhoja muistoja kysellä ja kertailla.
Meillä vain hautausmailla. Miehen äiti kuoli, kun mies oli 6-vuotias. Minäkin olen elänyt jo parikymmentä vuotta äidittä.
Näistäkin jouluista jää omanlaisiaan onnellisia muistoja loppuelämäksi!
Kotihoidon saaminen käyntiin on kyllä todella huojentavaa! Minun vanhempieni kaupungissa oli niin, että vasta kun kotikäynnit olivat täysillä eli neljä päiväkäyntiä ja yksi yökäynti, saattoi päästä jonoon palveluasumista varten, ja jonossa aikaa menee aina useita kuukausia. Hyvä että voi kotihoidon turvin asua tutussa kodissa niin kauan, kunnes se alkaa olla liian vaarallista.
Tänään sanottiin olevan kolmas joulupäivä, apostoli Johanneksen päivä. Harvinaista.
Hyvää joulunajan jatkoa kaikille äideille ja tyttärille!
Pappilanmummo: Kyllä osaan ollakin kiitollinen siitä, että äiti elää. Isäni kuoli, kun olin 23-vuotias. Luopuminen tuntuu vain niin haikealta ja surulliselta, vaikka sen tietää joskus olevan edessä. Nyt kuitenkin iloitaan, kun saamme äitimme kanssa aikaa viettää.
Maisakaisa: Ei meilläkään ole mahdollisuutta päästä palveluasumiseen, ennen kuin kotihoidon käynnit on kokeiltu maksimiin. Äidillä ei näin vielä ole. Varmaan neljäs päiväkäynti tulee kuitenkin ajankohtaiseksi talven myötä. Hyviä tämän vuoden viimeisiä päiviä myös Sinulle ja läheisillesi!
Lähetä kommentti