Töiden jälkeen lähdin nopeasti käymään viirupöllön maisemissa pitkän putken kanssa. Sää oli helteinen ja minulla oli vielä illalla kokous, jonka vuoksi piti notkua kaupungissa. Siispä pääsisin vähäksi aikaa luonnosta nauttimaan kaiken kiireen keskellä.
Pöllö ei ollut kannossa, joten sillä ei siellä pesää ole. Katselin ympärilleni ja kuulin rapinaa maasta. Kun tähtäsin kameran linssin läpi, näin punajalkaisen sammakon. Olin niin hidas painamaan laukaisijaa, etten ehtinyt saada kuvaa. Sammakko hävisi lehtien sekaan. Mitä ihmeen lajia se oli, kun jaloissa vilkkui punaista?
Katselin kameran linssin läpi maastoa ja yhtäkkiä näin viirupöllöni maassa varjossa. Siinä se lepäili helteisenä hetkenä eikä taaskaan minusta kauheasti välittänyt.
Olin niin iloinen, kun tapasin sen. Mahtavaa! Tämän elämyksen turvin jaksoin istua illan kokouksessa.
Äsken tulin iltauinnilta. Vesi on lämmennyt parissa päivässä kovasti. Tosi kiva, että kaunis sää jatkuu viikonloppunakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti