En ole mikään shoppailuihminen, mutta yhden päivän talvilomasta voi siihenkin kuluttaa. Tosin työstä käy! Kiersimme kauppoja, söimme välillä ja kahvillakin taisimme käydä. Silti alkoi jo loppuajasta puuduttaa. Mukaan tarttui Pentikin liikkeestä Vanilja-sarjan muki ja lautanen kolhiintuneen tilalle, helmiä askarteluliikkeestä, pari työpuseroa ja huivi. Sisareni tyttärelle ostin farkut ja maaliskuussa synttäreitään juhlivalle kummipojalle Legon koottavan helikopterin.
Tytöt olisivat viihtyneet huvituksissa ties kuinka kauan, mutta puoli kuuden aikaan ilmoitimme, että nyt olisi paras tulla treffipaikalle, muuten jää kyydistä. Huvittelijat olivat innoissaan: Kivaa oli ollut! He kertoivat kilvan puuhistaan, mitä olivat syöneet ja millaisia kommelluksia oli sattunut. Onneksi kaikki oli mennyt hyvin ja rahapussitkin olivat tallella!
Kotiin ajellessamme kerroimme toisillemme hirvi- ja peurajuttuja. Juuri, kun sisareni kuvaili muinoista kohtaamistaan hirven kanssa keskellä kaupunkia, näimme valkohäntäkauriin juoksevan auton valoissa tien yli. Ei ollut mikään paha tilanne, mutta jarruttamaan jouduin hieman. Onneksi tie oli sula ja takana ajava rekka oli tarpeeksi kaukana, ettei rysähtänyt niskaan. Oli taas opetus liikenteen yllätyksellisyydestä. Onneksi selvittiin pelkällä säikähdyksellä.
2 kommenttia:
Suojelusenkeleitä tarvitaan!
Liikenteessä aina enkeliä tarvitaan - ja muutenkin!
Lähetä kommentti