Tänään olin sisareni kanssa Tampereella. Kiersimme kauppoja ja löysimme lahjoja lapsille pukinkonttiin. Olinkin ihan tyytyväinen, etteivät jää viime tippaan.
En ole mikään shoppailija luonteeltani. Joskus harvakseltaan on kiva käydä kaupungilla pyörimässä ja katselemassa, mitä uutta on tarjolla. Ruokakaupassa käyntiä inhoan. Kun neljä päivää viikosta olen yksikseni kotona, niin syön alkuviikosta viikonlopun jämiä ja käyn yleensä kaupassa keskiviikkona tai torstaina, vasta kun on ihan pakko. Toisen kerran sitten perjantaina viikonlopun ostoksia varten.
Kodin-Anttilassa kassalla oli uusia jouluapulaisia. Minulta otettiin 15 euroa liikaa rahaa, sillä yksi tuote oli mennyt kahteen kertaan. Huomasin sen kassan jälkeen. Vasta kotona tajusin, että yhdestä alennustuotteesta oli lisäksi otettu täysi hinta. Siinä meni 5 euroa! Täältä 90 kilometrin päästä ei ihan heti huomenna lähdetä kauppaan takaisin asiaa parsimaan.
Tänään oli muuten kyllä ihan hauskaa! Kävimme syömässä Hesessä, johon en Karin kanssa koskaan pääse, koska hän INHOAA pikaruokaa. Oli myös mukava höpötella rauhassa sisareni kanssa. Hänkin varmasti nautti, kun muu perhe hoiti yksivuotiasta kotona.
Huomenna saankin alkaa paketoida kummilasten lahjoja!
2 kommenttia:
On hyvä saada lahjapaketit ajoissa valmiikkis - minä olen kuitenkin yleensä viime tipan ihminen niiden suhteen.
Kerrankin on lasten lahjat keksitty ja hankittu ajoissa! Olen niin tyytyväinen.
Lähetä kommentti