Olen aina sanonut, että ihoni on kuin haarniska: Se kestää mitä vain! Ei pitäisi mennä päästelemään suustaan kaikenlaista!
Olen jo vuoden verran huomannut, että aina joskus kellon hihnan alta rannetta kutittaa. Minulla on metalliranneke kellossa. Nyt viikon verran kohtaa on kutittanut oikein kunnolla. Olen ryhtynyt sitä oikein voitelemaankin ja aamulla muutin kellon toiseen käteen sillä seuraamuksella, että olen koko päivän tuntenut itseni vasenkätiseksi.
Kai pitää mennä vaihdattamaan kelloon nahkahihna, jos tämä kihinä ei muuten helpota. En nikkeliallergiasta juuri mitään tiedä, mutta voisin olettaa, että se ehkä alkaisi näin. Tai sitten kutina on jotain ihan muuta ihottumaa. Toivottavasti ei kirppuja kuitenkaan! ;=)
2 kommenttia:
Ole myös hieman epäluuloinen nahkarannekkeen kanssa, sillä solkisysteemi on metallia, eli siinä voi olla nikkeliä. Kysy nikkelitöntä versiota. Mä en omista rannekelloa enää, otin pois sen ranteesta vuonna 1999 loman aikana, enkä ole sen jälkeen enää käyttänyt... taisin myydä kirppiksellä joskus takavuosina.
Äidin peruja löytyi Loviisasta Hilma-mummoni kultainen rannekello 1920-luvulta. Viime kesänä katselin kelloa ja mietin, että mitä sille tekisi. Sitten sain ahaa-elämyksen... Hilma-mummon kellon pitää kulkea Leskisen suvun naisissa eteenpäin. Koska mulla ei ole lapsia, niin vein kellon serkulleni Päiville, jolla on tytär (ja tyttärentytär). Eli kello voi jatkaa matkaansa vielä montakymmentä vuotta....
Meillä ei Kari myöskään käytä rannekelloa. Minä vain olen siihen niin tykästynyt talvella. Kesällä menee päiviä, etten käytä laisinkaan.
Hienosti tehty siirtää kello suvun perinnöksi! Meillä on tehty isänisäni vanhalle taskukellolle samoin.
Lähetä kommentti