Jo lapsuuskodissa opetettiin, että pyhätyöllä ei ole siunausta. Olen taipuvainen ajattelemaan vieläkin samalla tavalla ja yleensä pyrin erottamaan arjen pyhästä. No, tänään ei niin käynyt.
Äitini tuli kanssamme syömään iltapäivällä ja sen jälkeen ryhdyin pesemään ikkunoita. Pesen ne aina näin syksyllä myöhään, sillä kevätpesussa ei ole mitään järkeä, kun en ole ikkunoista kesäaikana ulos katselemassakaan.
Ostin viime keväänä mainoksen uhrina uuden pesimen ja kieltämättä esittelymies ei turhaan kehunut: Työ sujui joutuisasti. Tosin en ehtinyt ennen hämärää pesemään kuin kaksi, mutta onhan se jo melkein kolmasosa urakasta! Ensi viikolla jatkuu...
Ainakin näin pimeässä (!) ikkunat näyttävät puhtailta. Kiva, kun voi nostaa säleverhot ylös. Nyt voi nauttia kauniista maisemasta ainakin hetkisen aikaa puhtaiden lasien läpi. Käytin tilaisuutta hyväksi ja räpsin muutamia kuvia samalla, kun ruutu oli pesun aikana auki.
Meillä on pitkästä aikaa kaupunkikuvassa nostokurki. Uutta kerrostaloa ei ole rakennettu vuosikymmeniin, mutta nytpä sellainen nousee työpaikkani lähelle. Huoneistoja markkinoidaan paraikaa ja osa on jo mennyt kaupaksikin. Aika hinnakkaita ovat.
2 kommenttia:
Jaa minne sinne nyt Savosenmäkeen kerrostaloa pukataan? Hui! Vai onko lähelle Pilvilinnaa?
Ei, kun keskustaan kirjaston viereen. Olen nykyisin koulukeskuksen pikkukoulussa töissä. (Ja alkuviikosta pyörähdän kyllä iltapäiväksi Savosenmäkeenkin!)
Lähetä kommentti