Olin pyhäinpäivän muistojumalanpalveluksessa kuoron kanssa. Laulumme sujuivat kauniisti ja olin niin ylpeä koko kuorosta: Vaikka minä, kuoromme varajohtaja, olin se suurin epävarmuustekijä, yhteinen harjoittelutyö ja vakaa tahto saada laulut kuulostamaan hyvältä, tuottivat satoa. Onnistuimme! Tästä on mukava jatkaa kohti adventtia ja joulua sekä toivoa, että tammikuussa meillä olisi taas vakituinen kanttori seurakunnassamme vastaamassa myös kuorosta.
Kotiin tultuani söimme Karin tekemää ah niin maukasta lammasta ja valkosipuliperunoita ja lähdimme käväisemään mökillä. Hämärä laskeutui jo järven ylle, mutta näin kuin näinkin tuikata narsissit ja krookuksen sipulit multaan.
Paluumatkalla veimme kynttilöitä isovanhempiemme haudoille. Oli niin kaunista satojen liekkien tuikkiessa pimeydessä. Sadekin ehtyi viimein. Kuuntelimme autossa pyhäinpäivään hyvin sopivaa klassista toivekonserttia.
"Teitä rauhan saanehia,
nyt me mielin muistelemme,
siunailemme,
niinkuin syksy suveaan..."
(Lauri Kalliala)
2 kommenttia:
Kynttilämeri haudoilla olikin monilla hautausmailla. Ja viimeistään pyhäinpäivänä kanervat ja havut laitettiin haudoille.
Meillä ehti jo tulla lunta ja maakin jäätyä ennen pyhäinpäivää. Nyt on kyllä jo taas maa sula.
Lähetä kommentti