Hurjan suuria, jopa ennätysisoja mansikoita on syöty ja säilötty viime viikkojen aikana. Pakastaminenkin oli todella helppoa, kun putsaaminen sujui kuin tanssi marjojen suuren koon vuoksi.
Ensimmäinen kantarellisato on jo vatsassa. Nam, miten oli ihanaa sienimunakasta ruisleivän päällä! Tätä herkkua sekä muita sieniä saadaan varmasti suuret määrät tänä syksynä. Suppilovahverot jätän väliin, mutta kantarelleja kerään mieluusti.
Eilisen saunareissun aikana pihaan oli ilmestynyt mustikanpoimijoita - sadesäällä! Pikkupoimija ei ollut malttanut odottaa parempaa säätä, joten isä ja isosisko lähtivät tihkusateessa toteuttamaan kolmivuotiaan toivetta. Mökin pihapiiristä saatiin kunnon saalis, ja minullekin jäi vielä syömämarjoja rappusten tuntumaan. Kun muut vielä poimivat, tuli nuorimmainen sisälle nälkäisenä kuin susi. Kaksi voileipää, puolikas banaani ja omena upposivat pieneen mahaan sekä kotona tietenkin äidin tekemä mustikkapiirakka.
Jonain päivänä taidan hakea metsästä lisää kantarelleja sekä mustikoita. Sinisiä, suuria marjoja on nyt runsaasti. Mustikan poiminta ei ole lempipuuhaani, mutta ajatus ihanasta piirakasta auttaa kummasti marjan keruussa ;=)
2 kommenttia:
Nyt ne mustikat alkavat olla parhaimmillaan. Tänä kesänä taitaa mustikka-aika olla lyhyt, jos sataa vielä paljon, koska marjat pehmenevät.
On kiva napostella niitä suoraan mökkipihasta!
Lähetä kommentti