lauantai 11. heinäkuuta 2015

Vilkas päivä


Joka toinen vuosi mökkirannallamme pidetään tiekokous, joka on samalla mökkiasukkaiden tapaamis- ja kahvitteluhetki. Kaksi vuotta sitten kokous oli meillä, ja tänään kokoonnuimme naapurissa. 

Itse kokousasiat sujuivat sukkelasti ja sen jälkeen kahviteltiin monenlaisten herkkujen äärellä samalla kuulumisia vaihtaen ja menneitä muistellen. Alun perin tien varressa oli neljä osakasta, nyt jo 17.

Samaan aikaan, kun olin kokouksessa, tulla tupsahti kummityttö kaverinsa kanssa skoottereilla 30 kilometrin päästä. Olin paistanut heille lättyjä ennen kokoukseen menoa, jotka olivatkin maistuneet. Tytöt eivät kauaa ehtineet kanssani olla, kun piti jo lähteä kotimatkalle. Srk:n nuorten ilta odotti.


Vähän aikaa ehdin olla itsekseni, ja sitten pikku-Samppa tuli perheensä kanssa saunomaan. Sillä aikaa, kun paistoin lisää lättyjä, muut pelasivat sikaa vanhoilla lasten pelikorteilla. Samppakin osaa jo ihan itse pelata tätä peliä.


Sampalla oli mukanaan susi, joka söi Punahilkan isoäidin. Suusta sisään ja mahasta sai isoäiti raukan pelastettua! Enpä ollut moista ennen nähnyt. Otus oli Ikeasta kotoisin, alennuskorista. Pehmoilla piti leikkiä monta kertaa. Samppa halusi yleensä olla mummo, mutta sainpa minäkin yhden kerran tämän roolin.

Oli kiva olla saunassa pienen miehen ja sisarensa kanssa. Ilta sujui nopeasti. Sadekuuro hätisti lankomiehenkin sisälle virvelöimästä. Kunnollista saalista ei tällä kertaa tullut, mutta ei haitannut. Meni nautinnon puolelle ;=)

Kerroin Sampalle, kuinka heidän Nella-koiransa kesäkuussa nappasi kiinni sisällä juosseen hiiren. Jossain vaiheessa taisin käyttää hiirestä sanaa `kuollut`. Tämän jälkeen Samppa hauskutti meitä ja kertoi pitkät tarinat enkelihiirestä, joka jahtasi häntä pitkin ja poikin. Voi tuota pienen mielikuvitusta, joka on ehtymätön aarreaitta!

Vilkas päivä takana ja nyt tiskausten jälkeen uni maittaa...

2 kommenttia:

pappilanmummo kirjoitti...

Kalaa ei ole tullut meidän mökilläkään ei ongella eikä kastiskassa eikä oikein verkossakaan -kumma kesä!

Jaana kirjoitti...

Minä en kalasta, joten kaloja on turha odotella. Silti rakastan kalaa, ja onneksi on paikkoja sekä henkilöitä, jotka minut kalassa pitävät.