maanantai 20. heinäkuuta 2015

Venepäivä


Kaunis, aurinkoinen päivä tuli tästä maanantaista. Olen nauttinut yksinolosta ja rauhasta, kun täysi hiljaisuus on vallinnut mökkijärvellämme. Huono viikonlopun sää ilmeisesti ajoi mökkiläiset kaupunkiin, ja nyt olen saanut nauttia ylhäisestä yksinäisyydestä, josta niin pidän. Tosin ei muut mökkiläiset minua häiritse rauhallisella järvellämme, mutta mukavaa on olla vain luonnonääniä kuunnellen.

Lähdin aamupäivällä pitkälle souturetkelle, sillä järvi oli peilityyni. Ainaisen kovan tuulen vuoksi veneily on jäänyt tänä kesänä vähiin. Jospa nyt sitä voisi enemmän harrastaa. Souturetken jälkeen kiskoin venelaiturin maalta rantakiville, sillä vedenkorkeus ei ole sallinut veneen pitoa oikealla paikallaan. Nyt sain veneen pois pusikosta, jossa se on koko kesän väliaikaisesti lymyillyt.


Aherruksen jälkeen keitin perunoita ja tein salaatin, johon tavallisten aineiden lisäksi lisäsin runsaasti mansikoita. Maistuipa ihanalta!


Vene oli viime kesänä ja pusikossa makoilun vuoksi likaantunut kauhean näköiseksi, joten päätin kuurata sen puhtaaksi juuriharjalla. Olipa homma, mutta siistiksi tuli. Nyt on kiva soudella!


Oppilaalta saamani rönsymansikka tekee satoa. Eilen söin ensimmäisen marjan, ja se oli todella hyvänmakuinen. Nyt on kaksi lisää kypsymässä ja useampia pieniä raakileita. Hauskaa ja marjojen lisäksi kukatkin ilahduttavat. Ne ovat todella kauniita, varsinkin kun niitä nyt on runsaasti. Osaisinpa kastella oikein, etten tapa koko kasvia!

Kädet ovat väsyneet kaikesta kuuraamisesta ja kiskomisesta. Eipä tarvitse illalla puntteja nostella!

2 kommenttia:

pappilanmummo kirjoitti...

Miten nonta päivää peräkkäin olet ollut yhtämittaa mökillä pisimpään? Mökillä on mukava olla, kun ei tarvitse lähteä minnekään, vaan saa vain olla.

Jaana kirjoitti...

Asun mökillä joka kesä neljä kuukautta yhteen menoon. Muutaman yön joudun olemaan kaupungissa, mutta suurin surminkaan niitä en haluaisi. Sitten on tietenkin kesälomamatkat, jolloin yövytään muualla.

Jos tarkoitat aikaa, jolloin ei poistuta mökiltä minnekään, niin lapsena olen varmaan ollut viikonkin. Nyt aikuisena tulen mökkihöperöksi kolmen, neljän päivän jälkeen, joten sitten on jo kipin kapin lähdettävä pistäytymään päiväseltään jossain - edes kaupassa!