Tänään näin sisiliskon luovan nahkaansa rantaan menevissä rappusissa. Siellä on lämpiminä päivinä niitä useita nauttimassa auringosta ja luikkivat karkuun, jos raskaasti tömistellen rymistelee. Yritänkin usein kulkea rauhallisesti, jolloin ne eivät välttämättä häiriinny.
Tämä yksilö oli kaverinsa kanssa aamupäivällä paikalla. Toinen luikki kivien väliin, mutta tämä oli vain paikoillaan. Siitä huomasikin, että jotain erikoista oli menossa. Tunnin päästä sisilisko oli jo häipynyt, ja nahkakin oli poissa. Onneksi sain kuvan muistoksi tästä mielenkiintoisesta tapauksesta.
Eilen näin loppukesän ensimmäiset harmaahaikarat. Niitä oli kaksi ja lensivät pari kertaa mökin ohitse läheiseen lahteen. Juuri aiemmin päivällä olimme niistä jutelleet ja miettineet, milloin mahtavat saapua. Upeita, melko arkoja lintuja, joita on kiva seurata.
3 kommenttia:
Ohoh, onpa erikoinen kuva. Osuit paikalle oikealla hetkellä.
Erikoista. Jännästi nahka irtoaa.
Kesä lopuillaan, marjat kypsyneet.
En ole minäkään tätä ennen moista tapahtumaa todistanut. Metkalta näytti!
Lähetä kommentti