Tässä istun laiturilla ilta-auringon lempeässä lämmössä. Ihana kesäpäivä taas nautittu, syöty parsakaalit, uudet perunat ja vielä lettujakin iltapäiväkahvin kera. On uitu ja nukuttu nokkaunet ulkona varjossa. Ja juostu kaksivuotiaan perässä!
Pieni postimies saapui aamulla kera Nella-koiran ja äitinsä. Siitä lähtien vauhtia riitti pitkin pihamaata niin, että päiväunetkin jäivät välistä. Yksi hauskimmista asioista oli syödä mustikoita suoraan pihamaalta. Aikuisen piti vierestä silmä tarkkana vahtia, sillä raa'at puolukatkin kelpasivat ja kielon marjojakin näkyi siellä täällä.
Kun karavaani lapsineen ja koirineen lähti kohti kaupunkia, oli tätikin jo ihan naatti. Kuinka ihana on pieni ihmisentaimi mutta kerkeäväinen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti