Kun on yli viikon pois kotoa, huomaa selvästi, mitä siinä ajassa ehtii tapahtua luonnossa: Valon määrä lisääntyy huimaa vauhtia.
Aamulla on kahdeksaksi töihin mennessä jo täysin valoisaa ja illallakaan ei kuudelta vielä ole pimeää. Tuntuu hienolta talven hämäryyden jälkeen! Karsinkin jo ylimääräisiä heijastimia takista pois, jota käytän yleensä vain työmatkoilla.
Vaikka ulkolämpömittari näytti aamulla -20 astetta, parin tunnin jälkeen lämpötila oli noussut jo kymmenen astetta. Auringon vaikutus lämpötilaan tuntuu jo selvästi näin maaliskuulla.
Sisällä ruukkukasvit ovat talven lyhyen päivän jäljiltä enemmän tai vähemmän nuukahtaneita. Niissäkin näkyy valon lisääntyminen ja uusia lehtiä alkaa versoa pudonneiden tilalle kovaa vauhtia.
Aamulla töihin lähtiessäni talon nurkalla talitintit lauloivat virkeinä ja muutamat ajoivat toisiaan kisailumielessä takaa. Mahtaako olla lempeä rinnassa? Mökillä huomasin niiden jo kurkkivan pönttöihin kiinnostuneen näköisinä.
Valon lisääntyminen tekee ihmeitä niin luonnossa kuin ihmisissä. Minäkin tunnen vähitellen herääväni talven kestäneestä horroksesta.
2 kommenttia:
Usein aamulla ei tarvitse sytyttää enää lamppuja lainkaan, vaan näkee jo lukea lehden päivänvalossa. Kesää kohti mennään - juhannukseen ei ole enää kuin kukonaskel.
Tänään huomasin todella, että jo oikeastaan 7 aikoihin aamulla on jo valoisaa. Kellon kääntäminen pääsiäisenä tuo hetkellisesti takapakkia aamuihin, mutta vastaavasti ilta on pitkälle valoisa.
Lähetä kommentti