Mökin kirjahyllystä löysin ilmeisesti äitini aikoinaan ostaman kirjan Isä Mitrosta, joka on painettu 2008, jolloin Europarlamentin sotkuja ei vielä ollut tapahtunut.
Olen sitä aina silloin tällöin lukenut parin viikon aikana. On ollut mielenkiintoista nähdä, millaista ortodoksipapin perhe-elämä oli Mitro Revon lapsuudessa hänen kotikaupungissaan Helsingissä. Pappilassa oli suuri lapsilauma, 13 lasta, joista tosin yksi kuoli heti syntymänsä jälkeen. Mitro seurasi isänsä jalanjälkiä pappisuralle, ja toimi samassa virassa pappina ja lisäksi myös kiertävän ortodoksisen uskonnon opettajana keskustan lukioissa, kuten isänsäkin.
Kirjassa Isä Mitro kertoo ajatuksiaan elämästä yleensäkin, työstä ja uskosta. Isä Mitron julkisuuskuva tulee esiin kirjassa, mutta myös se toinen, sisäinen minä. Kirjassa on kaunis Janne Gröningin kuvitus suomalaisesta luonnosta eri vuodenaikoina kuvatekstein. Siinä on myös asia- ja henkilöhakemisto käytettäväksi
Kirjaa on helppolukuinen, tosin kappalejako hieman kiusaa. Usein virke on laitettu omaksi kappaleekseen, joka minusta tuntuu häiritsevältä. Olen perinteisen kappelejaon vankka kannattaja, mutta kirjailija saa tietenkin tehdä kieliopin suhteen mitä haluaa.
Jatkan mielenkiinnolla lukemista...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti