Lastenkonsertissa ei onneksi ole yläikärajaa! Kävimme eilen kuuntelemassa puolen tunnin konsertin Tuupalan koulun salissa. Olipa kiva seurata lapsia vanhempineen, kun itse ei tarvinnut koulun tiloissa olla yhdestäkään lapsesta vastuussa! Yleensä niitä on ollut helmoissa parisenkymmentä. ;>)
Poulenc´in Tarina Babarista, pienestä elefantista, oli vetänyt paikalle pikkuyleisöä runsain määrin. Olipa meitä muitakin, joilla ei lapsia näkynyt mukana. Pianistina soitti Andrea Rucli ja kertojana tarinaan eläytyi Jaakko Kortekangas.
Jo pihassa meitä oli vastassa tämä hahmo - olikohan norsun kaveri virtahepo?
Lapset jaksoivat hyvin kuunnella Kortekankaan värikästä kerrontaa. Musiikkiosuudet olivat sopivan lyhyitä ja tukivat oivallisesti sadun tunnelmaa. Lisäksi minusta oli mukavaa, että konsertissa ei ollut mitään muuta kuin musiikki, kerronta ja samana pysynyt Babarin kuva seinällä. Joskus lastenkonsertteihin isketään jos vaikka millaista sälää, oikein informaatiotulvaa. Tämä konsertti pysyi tyylikkäästi vain konserttina, kuten sen pitikin olla.
Minusta on aina hauskaa, että musiikkifestivaaleilla on otettu huomioon myös lapset, ja sen vuosi lastenkonserteissa mielelläni vierailenkin. Ehkäpä heistä tulee joskus klassisien musiikin ystäviä, kun ovat saaneet sitä jo pienenä kuunnella.
Pois tullessa Kuhmo-talon pihapiiristä bongasin linnunpönttöjä - nekin tähän päivään hyvin sopivia!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti