keskiviikko 13. heinäkuuta 2022

Ukkosta, uintia ja hiukkasen musiikkiakin

 


Yöllä heräsin kesän ensimmäiseen kovaan ukonilmaan. Salamat leimusivat komeasti ja jyrinäkin oli jylhää. Juuri, kun meteli hiljeni ja aioin jatkaa unia, tuli uusi ukkossolu, ja niitä lipui useampikin Kuhmon yltä. Aamulla huomasin, että sähkötkin olivat katkenneet jossain vaiheessa, sillä sähkökellot näyttivät puuta heinää.


Täksi päiväksi oli luvattu useita ukkoskuuroja, joten lähdimme kolmeen konserttiin autolla. Konserttien jälkeen kävelimme kirjaston rantaan uimaan ja olimmekin pitkän aikaa ainoat pulikoitsijat paikalla. Koska vesi virtaa, se oli virkistävän viileää. Sateesta ei näkynyt pisaaraakaan koko päivänä, vaikka ukkosen jytinää kuului jatkuvasti.


Pulahduksen jälkeen seurattiin sorsia. Eilen näkyi telkkiä uintireissulla Pappilan rannassa, pieniä ja suuria, tänään ilmeisesti heinäsorsapoikue. Viisi keskenkasvuista ja äiti uiskenteli rauhassa virrassa ja rannalta suuhunpantavaa etsien.

Oppilaskonsertissa, joka oli Tuupalan koululla ja meidän tämänpäivän viimeinen, esiintyi todella taitavia soittajia. Viimeisenä ollut mestarikurssilainen viulisti Hiu Sing Fan, säestäjänään Sonja Fräki, oli oikea taituri. The Last Rose of Summer sekä Carmen Fantasie Brillante olivat todella briljanttia kuultavaa. Mikä viulun taituri! Aivan kypsä esiintymislavoille huikeine suorituksineen.

Nuoria lupauksia on aina hieno kuulla, siksi käymme kaikki oppilaskonsertit, jos ne vain suinkin päiväohjelmaamme sopivat. Huomenna lisää!

Ei kommentteja: