torstai 28. heinäkuuta 2022

Levollista aikaa

 


Aikaisemmin heinäkuun kääntyessä elokuuksi alkoi väistämättä loman lopun häämöttäminen kääntää ajatuksia töiden alkuun. Nyt - ihanaa vapautta ja levollisuutta! Toissailtana mökin laiturilla auringonlaskua katsellessa tuntui jokapäiväinen rauha ja riemu ihan käsittämättömältä: Työt eivät enää alakaan, vaan vapaus tehdä, mitä lystää värittää ilolla jokaista päivää. 

Laitoin takkaan tulen ja aloitin uudet sukat. Koko kesänä en ole neulonut, mutta nyt tuntui kivalta aloittaa taas rakas harrastus. Toiset opettajat miettivät jo täyttä päätä tulevan syksyn kiemuroita. Minä saan vain kutoa sukkaa, jos siltä tuntuu. Tämän asian ymmärtäminen taitaa viedä vähän aikaa. Vieläkin tuntuu, että kohta herään ihanasta unesta todellisuuteen... Mutta ei, totta on, että olen siirtynyt vapaaherrattareksi. Ah, miten hienoa!

2 kommenttia:

Tita kirjoitti...

Nauti! Täällä itse jo suunnittelen, että miten saan eläkehommat hoidettua. Suomessa mun virallinen eläkeikä on jotain 65 tai 66. Mutta onneksi on sitä ennen saatavissa Alkon erityiseläke. Ei ole paljoa, mutta eiköhän me pärjätä. Kyllä sitä jotenkin jo kaipaa omaa aikaa. Mun työaika iästä 19-25 ei merkitse mitään eläkkeen suhteen Suomessa. Hyvää kesän jatkoa!

Jaana kirjoitti...

Kiitos, samaa teille! Toivottavasti kuumimmat lämpötilat eivät teitä näännytä.

Minullakin jäi huomiotta varhaisimmat työvuodet ja lyhyemmät pätkät kesätöistä, jotka eivät oikeuta eläkkeeseen. Myöhemmin pitää vielä huolehtia kanttorin sijaisuuksista tuleva pieni lisä. Se pitää varmaan itse vielä hakea, kun muistaakseni 65 vuotta tulee täyteen. No, siihen on vielä aikaa, varmaan unohdan koko jutun...

Tuo oman ajan kaipaaminen minullakin oli päällimmäisenä. Nykyajan työelämä on niin hektistä, että se imee helposti viikolla voimat. Vaikka sitä omaa aikaa olisikin, on niin poikki, ettei jaksa mitään erikoista.

Hyvää töiden alkua sitten, kun lomasi on ohitse!