Iloa on
- Nostaa lippu salkoon keskikesän ja runouden kunniaksi. Ja tietenkin lueskella muutama Eino Leinon värssy juhlapäivän kunniaksi.
- Seurata pieniä, pesästä lähteneitä linnunpoikasia, jotka pontevasti kiljuvat kerjäten ahkerilta emoiltaan ruokaa. Kirjosiepot häipyivät metsän hämäryyteen, mutta rantasipin poikasia näkee pihassa nurmikolla ohuilla tikkujaloillaan kipittävinä varsinkin illan muuttuessa yöksi. Emoilla on kaksi poikasta, jotka päivä päivältä varttuvat suuremmiksi.
(kuva: WWF)
- Katsella netin kautta sääksenpoikasten varttumista Saimaan kauniissa maisemissa. Miten pienistä rääpäleistä voi niin nopeasti kesän aikana varttua uljaita, kalastelevia lintuja, jotka syksyllä taittavat muuttomatkan kaukaisille Afrikan rannoille. Koukuttavaa seurattavaa niin pesintä kuin muuttomatkatkin!
-Nauttia mökkitunnelmasta: luonnosta, vesijuoksusta lämpimässä vedessä, kukista, päiväunista pihakeinussa katoksen varjossa, kuikan huudosta järvellä ja uusista perunoista sillin kera. Ihan parasta kesää...
- Ihastella luonnonkukkia ja istutettuja, joista riittää sisälle maljakkoonkin kerättävää. Kyllä Suomen kesä on kaunis!
3 kommenttia:
Mä rakastan Juhannusruusuja. Loviisassa ollessa olin nenä kiinnni niissä ja seisoin varmaan 30 min vain katsomassa kukintoja...
Ja sä oot myös seurannut sääksen pesintää! Minä myös... jo siitä kun järvi oli vielä jäässä. Se on jotenkin niin rauhoittavaa ja innostavaaa...
Meillä on samoja ihastuksen kohteita. :>) Tosin ruusut ovat jo lakastuneet, mutta sääksissä riittää vielä seurattavaa.
Terkut Kuhmon kamarimusiikista!
Lähetä kommentti