Juhlaa

Eilen juhlittiin itsenäisyyttä sekä jumalanpalveluksella että kaupungin juhlalla. Molemmat toivat hyvän mielen. Erityisesti iloitsin juhlapuheesta, jonka piti sairaalateologi Teemu Paarlahti, armoitettu puhuja ja runoilija. Eipä tarvinnut hauskan mutta arvokkaan puheen aikana kertaakaan ajatella, että loppuisi jo! Olisin kuunnellut pidempäänkin. Mukava oli myös seurata pienten oppilaiden ohjelmaa, kun itse sai vain katsella toisten vaivannäön hienoa tulosta.

Tänään olimme yhdistetyn kuoron kanssa esittämässä Kauneimmat joululaulut -messua. Kirkkokansa tykkäsi, vaikka pari lähtöä kuorolta oli epävarmoja. No, harjoitteluaika oli liian lyhyt ja soitinryhmän kanssa ehdittiin viime treeneissä vain raapaista alkuja. Siihen nähden ihan ok-suoritus.

Messun jälkeen oli kiva poiketa kahville lähetysmyyjäisiin ja juttelemaan tuttujen kanssa. Ostin Lähetyskalentereita, jotka perinteisesti ovat löytäneet tiensä läheisten pukinkonttiin.

Iltapäivä ja ilta on sujunut ystävien kanssa. Sain viettää ihanan hetken rakkaan ihmisen seurassa, toisen kyläilyn merkeissä ja kolmannen puhelimessa harvemmin tapaamani ystävän kera. Ehdinpä jossain välissä kävelylenkillekin, vaikka ilmassa oli tihkusadetta ja samalla piipahdin katsomassa äitiä. 

Mäkäräisen Kaisan loistavan kilpailuviikonlopun huipentumallekin hurrattiin! Nyt pitää hetki vielä uhrata aikaa ensi viikon työasioille ja sitten nukkumaan. Heräsin jostain kumman syystä tänä aamuna jo ennen kuutta!