tiistai 9. lokakuuta 2012

Avaimia etsimässä

Sain kuin sainkin töiden loputtua ison callunan ostetuksi ja istutin isän haudalle. Eilinen haravointi oli muisto vain: Lehtiä putoili tuulessa loppumattomana sateena. Vilkuilin toisella silmällä kelloa, sillä piti rientää takaisin koululle pitämään arviointikeskustelua.

Koulun pihalla huomasin, että olin unohtanut työavaimeni toiselle koululle, jossa olin opettamassa iltapäivän. Minulla oli aikaa 15 minuuttia hakea avaimet, ennen kuin ensimmäinen arviointikeskustelu alkaisi. Onneksi koulusihteeri oli vielä pihassa autonsa luona, kun porhalsin pihaan hakemaan avaimiani ja avasi ystävällisesti minulle ovet. Siellähän omat olivat odottamassa opettajanhuoneen pöydällä. Voi tätä toheltamista!

Pääsin juuri ajoissa takaisin kouluun ja alkuilta sujuikin rattoisasti perheiden kanssa. Nyt aion hieman vetää henkeä täällä kotona ja toivottavasti saan itseni ajoissa nukkumaan. Tällaiselle illanvirkulle se ei ole aivan itsestään selvä juttu!

2 kommenttia:

pappilanmummo kirjoitti...

Iltavirkku täälläkin!

Jaana kirjoitti...

Kyllä tämä minun iltavirkkuiluni meinaa joskus aiheuttaa minulle harmaita hiuksia univajeen muodossa. On se kumma, kun aikuinen ihminen ei saa itseään ajoissa nukkumaan!