Viikonloppuna oli väki kutsuttu Mäkikylän entiselle koululle muistelemaan menneitä. Koska olen siellä pihapiirissä elänyt 60-luvulla elämäni 7 ensimmäistä vuotta ja äiti oli lähes 10 vuotta opettajana koululla, menin mielelläni mukaan.
Entisistä opettajista on maalattu muotokuvat ja minulla on äitini sekä hänen kollegansa taulut. Koulun lopettamisen jälkeen taideteokset jaettiin omaisille. Työtoverini lahjoitti minulle myöhemmin 40-vuotislahjaksi äidin kollegan taulun, koska tiesi tämän olevan minulle kuin mummo.
Talo oli tupaten täynnä entisiä oppilaita ja kylän väkeä. Kuulimme esityksen alueen ja koulun historiasta. Minäkin muistelin hieman lapsuuttani ja muutamaa hupaisaa tapausta äitini Mäkikylän työuralta. Harva opettaja on poliisin polkupyörän varastanut koulun kankaiden ostosmatkalla! (Äiti vaihtoi vahingossa kaupan pyörätelineestä oman sinisen pyöränsä paikallisen poliisin omistamaan punaiseen eikä huomannut mitään.😀)
Lisäksi esillä oli vanhoja koulutauluja, Aapisia, vihkoja ja koulun vanhaa esineistöä. Pulpettejakin olisi saanut halutessaan ostaa. Parilla eurolla saatiin maistuvat pullakahvit.
Koulutyö lopetettiin jo kolmekymmentä vuotta sitten, ja rakennukset myytiin Ihmisyyden tunnustajille. Koulutalo on nyt Sampola ja esittelee heidän kulttuuritoimintaansa: konsertteja, näytelmiä ja taidenäyttelyitä. Opettajien entisessä asuintalossa elää yhteisön väkeä.
Tapasin paljon tuttuja ja tuntemattomia. Oli liikuttavaa kuunnella lämpimiä muistoja äidin entisiltä oppilailta ja tavata myös omia oppilaita sekä lapsuudenystäviä vuosikymmenten jälkeen. Mukavaa, että tilaisuus oli järjestetty. Kiitos!
2 kommenttia:
Kivan oloinen paikka ja ihania muistoja! Mutta kuinka sä olit Savosenmäessä ekalla kansakoulussa?
Muutimme Mäkikylästä pois syksyllä ja aloitin ekaluokkani sen vuoksi Savosenmäessä. Keskustaan tultiin, että saatiin juokseva vesi ja sisävessa! Voi niitä aikoja...
Lähetä kommentti