Mäntän Urkuviikon toinen konsertti tiistai-iltana piti sisällään ranskalaisia värejä. Marko Kupari oli valinnut ohjelmistoonsa Franckin, Viernen ja Duprén sävellyksiä. Kuulimme koraalin, fantasioita ja preludeja fuugineen.
Markon taidot urkurina ovat huikeat, ja konsertti oli taitavasti ja tyylikkäästi suunniteltu ja toteutettu. Sain itse toimia "emäntänä" konsertissa, joten vietin iltapäivällä ruokailuhetken Markon kanssa. Oli mukava keskustella ja saada vähän laajempaa kuvaa konserttipäivän työstä soittajan näkökulmasta. Itse konsertti oli hieno erilaisine sointiväreineen, ja kuljin pää pilvissä vielä aamullakin.😊
Itse ihastuin ranskalaiseen urkumusiikkiin, kun sain olla vuonna 2002-2003 mukana urkujen uusimisprosessissa. Se oli todella mielenkiintoinen projekti. Asiantuntijajäsenenä työryhmässä oli urkutaiteilija Matti Pesonen. Ensi töikseen hän antoi meille levyttämänsä Widorin musiikkia sisältäneen CD:n. Ranskalaista urkumusiikkia ja olimme juuri tilaamassa uusia ranskalais-romanttisia urkuja! Urkujen vihkiäiskonsertissa Matti soitti Widorin vitosesta Toccatan ja minä olin myyty! Siitä alkoi oma kiinnostukseni tähän musiikin lajiin.
Marko Kupari on levyttänyt tänä vuonna Jämsän kirkon uruilla CD:n, joka sisältää pohjoismaista urkumusiikkia. Mielenkiintoista oli lukea, että levyn alkusysäys oli Markon vuonna 2017 Mäntän Urkuviikolla soittama päätöskonsertti. Levy soi nyt taustalla. Mielenkiintoista musiikkia!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti