Ihanaa päärynällä ja etnokaupan oliiveilla höystettyä salaattia kalan kanssa ja perjantai-illan lepoa... Tuli niin tarpeeseen! Enpä muista, milloin olisin sohvalle nukahtanut myöhemmin illalla, mutta nyt pääsi näin käymään. Puolen yön jälkeen heräsin ja hiiviskelin pesulle ja oikeasti nukkumaan.
Illalla juteltiin siitä, miten elämän eri mutkat eivät ole omissa käsissä. Asioita vain tapahtuu, hyviä ja huonoja, ja se pitää hyväksyä. Näännyttävä työviikkokin vain muodostui monen tekijän summasta, joihin kaikkiin minulla ei itse ollut osaa eikä arpaa. Pääasia, että jaksettiin hoitaa perustehtävät ja ehkä jotain muutakin.
Lauantaiaamun olen ottanut rauhallisesti ja humpsinut yöpaidassa ympäri huushollia, lukenut päivän lehteä ja nauttinut ajatuksesta, ettei ole mihinkään kiire. Kohta lähden mökille, sillä siellä on jäät lähtemässä järvestä. Näenköhän näytelmän?
4 kommenttia:
Näin se kuule välillä on, että itse vaikka mitä yrittäisi, niin ei kerta kaikkiaan asiat mene niin kuin haluaisi.
Jäiden lähtö on aika hieno asia, olen kerran sen todistanut Rääkkylän mökillä. Satuin vain istumaan rannassa, kun oli ihana, aurinkoinen päivä. Ja sitten alkoi tapahtua! Hyvää viikonloppua!
Kiitos samoin!
Teillä siellä Välimeren rannalla taitaa olla jo kesäfiilikset ilmassa.
Elämä kuljettaa omia teitään -joskus hyvin, joskus tuntuu, että kaikki menee päin seiniä. Kuitenkin kaikella on oma tarkoituksensa, kun luottaa Isän johdatukseen.
Niinpä! Kaikki tapahtuu kuin on tarkoitettu. Siihen minäkin uskon.
Lähetä kommentti