torstai 16. huhtikuuta 2015

Työtä, työtä, työtä...


Onhan se mukavaa, kun saa tehdä työtä. Kiitollinen siitä olen! Harmi vain, että työnteko jakaantuu niin epäoikeudenmukaisesti: Toiset melkein nääntyvät työtaakan alle ja toiset tekisivät mielellään töitä, jos vain jonnekin työllistettäisiin.

Eipä ole tällä viikolla blogia ehtinyt päivitellä. Eilen tein töitä klo 8-17.15. Hätäisesti kävin äitiä katsomassa ja söin hänen luonaan yhden banaanin, vaihdoin viidessä minuutissa kotona koululaukun kuorokassiin ja sitten ilta kuluikin harjoituksissa ja kokouksessa. Kotiin tulin ilta yhdeksän jälkeen ja arvata saattaa, kuinka poikki olin. Kolme työmuistiota vielä pykäsin ennen puolta yötä!

Tänään työpaikalla oli henkilövajetta, joten suunnitelmani rauhallisesta päivästä meni ihan pyrstölleen. Oppilaat olivat lääkärintarkastuksessa ja opetuksen ohessa 20 minuutin välein ohjasin heitä oikeaan aikaan oikeaan paikkaan. Selvittiin... 

Iltapäivä ja illansuu onkin kulunut kahdesta näännyttävästä päivästä toipumiseen. Oli ihanaa saada jutella ystävän kanssa ja vain olla. Myöhempään oli vielä pakko tarttua työasioihin ja niiden kanssa hurahtikin monta tuntia. 

Huomenna on perjantai, ja viikonloppu tulee niiiiiiiin tarpeeseen. Lauantain mökin siivous tuntuu ihan juhlalta!

3 kommenttia:

Maisakaisa kirjoitti...

Tuollaista se on nykyisin opettajan työ. Minäkin pääsin tänään ensi kertaa lähtemään kotiin ennen viittä. On ops-työskentelyä, smart-koulutusta, tiimikokousta, vanhempaintapaamisia... Kirjalliset hommat niin kuin kokeiden korjaukset ovat rästissä odottamassa. Hohhoijaa. Joskus unelmoin kahdeksasta neljään -ammatista, jossa työt eivät tulisi myöskään mukaan kotiin.

Onneksi meillä ei ole sijaiskieltoa. Teillä taitaa olla, vai kuinka? Otoilu oman työn ohessa vasta kiireiseksi vetäisikin!

Vaatii kyllä päättäväisyyttä rientää vielä kuoroharkkoihin pitkän työpäivän jälkeen. Laulu sitten virkistääkin, mutta lähteminen olisi kyllä ponnistus. Sinä onnistuit!

Ja kas, kuinka pitkällä kevät jo onkaan... :-)

pappilanmummo kirjoitti...

Tsemppiä näihin kevään viikkoihin - ja terveyttä toivon Sinulle, että jaksat. Viikonloppu on palautumisen aikaa ja mukavaa mökkeilemistä Sinulle.

Minäkin päässen vielä mökille maanantaina ennen vaellusmatkaa.

Jaana kirjoitti...

Maisakaisa: Meillä ei onneksi ole sijaiskieltoa, mutta aina ei vain ole vapaana ketään varsinaista sijaista, joten joudutaan turvautumaan hätäratkaisuun eli ohjaajiin. Otoilua ei onneksi ole tarvinnut harrastaa.

Pappilanmummo: Kiitos! Kiireisiä viikkoja - vaikkakin mukavia - aina keväällä tiedossa. Hyvää ja siunattua vaellusmatkaa!