Tänään sain hakea pikkumiehen päiväkodista illaksi tätilään. Sainkin iloisen kaverin, joka juosten hyppäsi kaulaani päiväkodin pihalla.
Matkalla pysähdyimme leikkipaikalle laskemaan liukumäkeä ja kotona teimme ensimmäiseksi välipalaa: marjapirtelöä. Blenderi piti sen verran isoa ääntä, että apukokilla oli sormet korvissa :=) Kun pirtelö oli lasissa, piti hiki hatussa etsiä pilliä, sillä pirtelö pitää juoda pillillä! En tiennyt... Onneksi kaapin pohjilta löytyi tämä tärkeä kapistus. Hyvältä maistui.
Totesin, että uusia pikkuautoja pitää hankkia seuraavaksi kerraksi, sillä vanhat lelut alkavat olla vähän pienemmälle pojalle. Sininen auto oli toivomuksena. Piirsimme ja katselimme Pikku Kakkosen, leikimme pehmoleluilla, söimme ja lauloimme.
Isoille siskoille luovutin kaverin myöhempään illalla, kun lähdin äitiä katsomaan sairaalaan. Äiti oli illansuussa tuotu vuodeosastollemme ja oli ihmeen pirteä. Tosin vähän on lämpöä, mutta paljon virkeämpi hän oli kuin kuvittelin. Kiitteli, että oli joka paikassa saanut hyvää ja ystävällistä hoitoa eikä kipuja ollut. Hyvä niin.
Kotona kaadoin vahingossa olohuoneen jalkalampun, joka on nyt entinen. Tämän viikon katastrofien joukossa se on pienin sellainen! Pitänee ensi viikolla käydä hankkimassa uusi.
Nyt väsyneenä nukkumaan!
2 kommenttia:
Onneksi et ole mun täti! Meikäläisellä kun oli niitä pikkuautoja yms ainakin 100 kpl. Joo-o, oli mulla Barbie-nukke yms. kanssa. Mutta vanhempien puolesta sain leikkiä millä nyt sitten halusin.
Ihanaa on leikkiä juuri sellaisia leikkejä kuin haluaa. Pehmolelut ja autot ovat tämän pikkumiehen juttuja tällä hetkellä. Niin ja kirjojen lukeminen. Lempisellainen on Lohikäärmeen piilopaikka, johon täti on jo lähes kurkkuaan myöten kyllästynyt mutta poika ei!
Lähetä kommentti