maanantai 10. helmikuuta 2014

Jänne poikki


Tays tai urheiluklinikka Dextra kutsuu! (Ei onneksi kuitenkaan tuo Radiuksen puoli, joka on kuvassa.)

Olin tänään käsikirurgin vastaanotolla.  Menin kuin soitellen sotaan, sillä luulin, että käsi oli hyvin parantunut. Vielä mitä! Tuomio oli tyly: Peukalon jänne on irti tai poikki ja käsi on leikattava. Hassua, kun en ole yhtään särkylääkettä syönyt koko aikana!

Kun tapaturmasta on kulunut jo kolme viikkoa, leikkauksella on kiire. Luultavasti jännettä ei voida enää kiinnittää, vaan uusi on otettava ranteesta käsivarren puolelta. Minulta sellainen löytyy. Kolmasosalla ihmisistä sitä ei ole, ei ollut käsikirurgillakaan.

Leikkaus tehdään päivystysleikkauksena Tayssissa tai Dextrassa, riippuu siitä, kumpaan pääsee nopeammin. Asia selkenee huomenna, kun soittelen lääkärille. Jatkossa kuljen sitten puhelin taskussa, sillä leikkaus tehdään aikavälillä huominen - ensi maanantai. Puudutuksessa leikataan ja operaation jälkeen 4 viikkoa käsi on kipsissä sekä vielä 2 lastassa, joten kokonaistoipumisaika on 6-8 viikkoa! (Huokaus!)

No, leikkaus on pieni verrattuna moniin muihin. Käsi kulkee mukana kipsissä paremmin kuin jalka, joten en ole kovin murheissani. Sairaalareppu on pakattu valmiiksi, joten kun kutsu käy, ryntään töistä kotiin ja taksilla Tampereelle.

Kaikki vastaanotetaan, mitä elämä tuo. Päivä kerrallaan... Jos blogi hiljenee, makaan leikkauspöydällä. Mukavaa ystävänpäivää!

4 kommenttia:

Maisakaisa kirjoitti...

Ohhoh ja jopas nyt jotakin! Luulin niin kuin sinäkin, että kivuttomuus on aina hyvä merkki! Eipä siinä mitään - mitä ei voi estää, se täytyy kestää eli leikkaukset ja uudet kipsit ja mahdolliset säryt ja kaikki. Toivotaan, että leikkaus onnistuu täydellisesti ja toipuminen on ennätysnopeaa.

Yritä keksiä jotakin hemmottelevaa vastapainoksi: pesetä hiukset kampaajalla, kuuntele Yle areenasta kiinnostavia ohjelmia, nauti herkkuruokia, lue mukavia, rentouttavia kirjoja (vaikka hömppää tai dekkareita maun mukaan)...

Onnea matkaan ja erinomaisen hyvää toipumista!

Jaana kirjoitti...

Kiitos myötäelämisestä! Tarkoitus onkin tehdä kaikkea mukavaa, mitä nyt yksikätisenä pystyy - huonommalla sellaisella.

Eipä tällaista kokemusta ole ennen ollut! Kipsikin on uusi tuttavuus.

pappilanmummo kirjoitti...

Monenlaista sitä on! Hyviä ja huonoja åpuolia tuossa asiassa- Pitkä sairasloma - sekin kaksipiippuinen juttu.
Mutta parasta kuitenkin on, että pääset leikkaukseen ja käsi voidaan parantaa ja kuntouttaa.
Pikkusiskon äitikin on juuri leikatu: peukalo jäykistetty ja kahteen sormeen laitettu tekonivel. Oikea käsi. Vasemmalla hän yrittää tulla toimeen ja siksi hoitelemmekin pikkusiskoa ja välillä isoaveljeäkin, joka on eskarissa.
Hyvän Jumalan varjelusta leikkaukseen ja oloosi muutenkin.

Jaana kirjoitti...

Lämmin kiitos!