keskiviikko 26. helmikuuta 2014

Huomaavaisuutta


Olen muutaman kerran miettinyt, että äidin siivousfirmaan pitäisi ottaa yhteyttä. Kun toimintakyky on alentunut, on mahdollista saada palveluita alvittomana yksityiseltä palveluntuottajalta. Äiti on kuitenkin maksanut tähän asti täyttä hintaa. Asian selvittäminen on vain jäänyt, kun kaikenlaista muuta on tapahtunut viime aikoina.

Eilen minulle soitettiin siivousfirmasta. Halusivat keskustella juuri tästä äitini alvi-asiasta. Kaikki tulikin selväksi puhelun aikana. Tänään he tekivät äidin kanssa sopimuksen asiasta, kun olivat siivoamassa hänellä.

Ihanaa, että jotkut asiat ratkeavat melkein itsestään ilman, että täytyy otta selvää, soittaa, juosta paikanpäällä ja vaatia! Kiittelinkin siivoojaystäväämme aloitteellisesta asioiden hoidosta.

Toisen kerran törmäsin avuliaisuuteen tänään kaupassa, kun yhdellä kädellä pakkasin tavaroita koriin. Miesmyyjä kassalla kysyi ystävällisesti, tarvitsenko apua. Sanoin selviäväni, mutta kiittelin huomaavaisuudesta.

Tällaiset asiat lämmittävät sydäntä!

Ei kommentteja: