Auto saatiin parkkiin pysäköintitaloon ja siitä suoraan hissillä hotelliin. Helppoa! Samassa hotellissa ollaan viime aikoina oltu muulloinkin, kun tästä on niin kätsyä liikkua joka puolelle.
Pienen shoppailukierroksen jälkeen oli illalla ohjelmassa RSO:n konsertti Musiikkitalossa. Se oli osa PianoEspoo-festivaalia. Talo oli loppuunmyyty ja sain kolmanneksi viimeisen lipun.
Khatia Buniatishvili soitti Chopinin Konserton pianolle ja orkesterille ja hienosti soittikin. Yleisö taputti niin kovasti, että saimme vielä ylimääräisenkin. Sitä en tuntenut, mutta oli varsinainen virtuoosikappale. Hesarin arvosteluissa varmaan nimikin mainitaan.
RSO soitti väliajan jälkeen Peter Oundjianin johdolla John Adamsin Harmonielehre. Se oli minimalistisen estetiikan sävyttämä, hypnoottinen, rytmisen energinen, mutta vähän romanttisenkin häivähdyksen sisältämä teos, jonka runsaat lyömäsoittimet tekivät siitä erittäin mielenkiintoisen. Oli hauska seurata, miten lyömäsoittajilla oli hallittu kiire rientää soittimelta toiselle ja samalla vaihtaa lennossa malletteja. Kaiken kaikkiaan sävellys oli hurjan hieno ja vaikuttava, etenkin kun se perustui osaltaan säveltäjän näkemään uneen.
Istuin taas kerran henkeä pidätellen parvella viimeisessä rivissä huikean korkealla. Huimasi aluksi, kun jyrkkää pudotusta on alas monta kymmentä metriä! Akustiikka on niin upea, että ihan häkeltyy, miten hienosti pieninkin ääni kuuluu. Mieletön taidenautinto!
Nyt olen lähdössä taloon takaisin puolen päivän urkukonserttiin ja illalla balettiin katsomaan Prinsessa Ruususta. Huomenna Ateneumiin...
Ah, tätä kulttuuritarjonnan ihanuutta!
Ps. Se ylimääräinen oli Prokofjevin 7. sonaatti!
Ps. Se ylimääräinen oli Prokofjevin 7. sonaatti!
2 kommenttia:
Nautinnollista lomaa!
Kiitos! Kyllä on nautittukin...
Lähetä kommentti