sunnuntai 23. kesäkuuta 2013

Yötön yö pisimmillään


Juhannuspäivä alkoi aamupalalla ulkona verannalla ja sen jälkeen kävimme kirkossa. Oli mukava laulaa suvivirsi ja juoda kirkkokahvit messun päätteeksi. Jo saarnan aikana kirkkosaliin levisi kutkuttava kahvintuoksu! Tuttavien kanssa jutusteltiin. Ukkonen jyrähteli välillä jossain kaukana ja muutama tippa vettä pisaroi, mutta se ei edes kastellut mitään.

Kirkosta ajelimme katsomaan tuttavien uutta kesämökkiä. Se on kyllä tarkemmin ottaen ihan talviasuttava talo. Kaunista oli kuten arvata saattaa, kun kaikki on uutta. Pesuhuone saunoineen ja ulkopuolen viimeistely ovat vielä keskeneräisiä, mutta muuten sisällä oli jo valmista. Onnea uudelle huvilalle, ei voi edes puhua mökistä!

Meidän mökillä grillasimme ja söimme  ihanaa ruokaa pitkän kaavan mukaan ulkosalla kiireettömästi nauttien. Sitten nukuimme pitkät päiväunet kuka missäkin: äiti sisällä, Kari pihakeinussa ja minä verannan lepotuolissa. Torkkupeitto piti olla päällä, sillä auringon ollessa pivessä, reipas tuuli piti ilman viileähkönä. Myöhemmin taivas selkeni ja sitten tuntuikin jo ihanan lämpöiseltä.


Ilta sujui leppoisasti vain oleilun merkeissä. Innostuin myöhemmin leikkaamaan pihlajantaimia pois rinteestä, sillä ne yrittävät valloittaa kaunista mustikkarinnettä. Istuimme myös pitkään alamökin verannalla ja vain katselimme järvelle ja juttelimme kahvikupposen ääressä.

Ihana, kiireetön päivä luonnosta nauttien. Huomenna jatketaan samalla kaavalla...


2 kommenttia:

pappilanmummo kirjoitti...

Pihlajantaimet meilläkin tuppaavat leviämään juuriensa myötä tmökkitontilla.
KIva, kun saitte hyvät torkut ulkosallakin.

Jaana kirjoitti...

Päiväunien nukkuminen pihalla on niitä kesän huippujuttuja: Linnut laulaa ja lämpö hellii...