Helatorstaina olimme kuoron kevätretkellä Serlachius-museo Göstassa. Eniten minua kiinnosti uusi ripustus Kartanon klassikot, jota en ollut vielä ehtinyt nähdä.
Kuraattori Veikko Halmetoja oli tehnyt runsaan ripustuksen, jossa esiteltiin niin taidesäätiön omistamia Suomen kultakauden teoksia kuin myös vanhoja eurooppalaisia klassikoita
Mukaan oli otettu myös uudenpia töitä.
Sasha Huber: SEA OF THE LOST
Emil Wikströmin Kalapoika oli päässyt puistosta sisätiloihin.
Anu Tuominen: Luonnos
Erityisesti minua kiinnosti näyttely Kaukana viileä varjo - pieni näyttely väreistä, jonka ovat suunnitelleet pääkuraattori Laura Kuurne sekä työtoverini, luokanopettaja ja väriasiantuntija Hannele Karppinen.
Päivi Hintsanen: Vaskenruosteyrttitarha
Kiitos, Hannele, hienosta näyttelystä! Erityisesti pidin näistä kahdesta edellisestä työstä: Miten arkinen värilaatikko voi muuttua taideteokseksi tai lasivitriini maagisen rauhoittavaksi värikokemukseksi.
Olli ja Bucklan - Ehrströmien elämä ja taide on esillä sekä Göstassa että Gustaf-museossa. Taiteilijapariskunnan töistä suurin osa on ensimmäistä kertaa julkisesti näytteillä.
Näyttely oli mielenkiintoinen ja opas kertoi hauskoja, mutta myös traagisia yksityiskohtia. Yllä olevat teokset on maalannut Eric vasemmalla kädellään, kun hän vuonna 1927 menetti onnettomuuden jälkeen oikean kätensä. Jäin pitkäksi aikaa miettimään, mikä valtava suru, raivo, pettymys ja masennus taiteilijalle voi olla tällainen hirvittävä kohtalo. Eric ei kuitenkaan lamaantunut, vaan jatkoi taiteen tekemistä toisella kädellään - taitavasti.
Matthew Day Jacksonin näyttely Maa kertoo ajasta tuhat vuotta eteenpäin, jolloin tuhoutunut maailma on toipumassa uudenlaiseen elämään. Näyttelyyn liittyy myös roolipeli. Monenlaiset tunteet myllersivät mielessä sitä katsoessa. Erikoinen näyttely, joka pitää nähdä!
Taidekierroksen jälkeen joimme kahvit museon ravintolassa kera ihanan suklaaleivoksen. Kylläpä maistuikin hyvältä!
Retkeen oli mukava päättää laulukausi. Elokuussa jatketaan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti