Kauppojen aukioloajat vapautuivat. S-ryhmä ehti ensimmäisenä venyttää aukioloaikojaan. sillä heillä oli suunnitelmat tehty jo aikaisemmin ja heti iskettiin, kun laki antoi mahdollisuuden. Muut kaupparyhmittymät seurasivat myöhemmin perässä. Näin luin lehdestä.
Pääsiäisenä ihmetytti kauppojen parkkipaikat, joilla näkyi autoja niin pitkäperjantaina kuin pääsiäispäivänäkin. Ilmeisesti asiakkaita riitti ostoksille. Minulla ei ollut mitään tarvetta juhlapyhinä shoppailemaan.
Kävin mielenkiintoisen keskustelun ystäväni kanssa. Lehdestä huomasimme, että suuren kaupungin yhdessä liikkeessä oli pitkäperjantaina kirkkoherra lukemassa asiakkaiden pääsiäistervehdyksiä. Oliko markkinavoimat valjastaneet seurakunnan vai seurakunta markkinavoimat? Kas, siinäpä pohdittavaa!
Maailma on muuttunut. Perinteinen seurakunnan toiminta ei enää riitä. Ennen tehtiin työtä kotona, joten oli virkistävääkin lähteä tapaamaan ihmisiä seurakunnan tilaisuuksiin. Tänään lähes kaikki työskentelevät kodin ulkopuolella, joten raskaan työpäivän jälkeen ei monikaan viitsi enää osallistua srk:n tilaisuuksiin.
Omassa seurakunnassa sai suuren suosion, kun joulukadun avajaisissa kirkko oli auki ja sisälle saattoi tulla hetkeksi kuuntelemaan joululauluja. Kirkon ovi kävi tiuhaan tahtiin. Olisiko osallistujia ollut puoliakaan, jos samaan aikaan kirkossa olisi ollut hartaustilaisuus?
Tavat muuttuvat kristittyjenkin keskuudessa. En itse näe mitään mieltä tehdä ostoksia juhlapyhinä, mutta joillain muilla siihen voi olla omasta mielestään hyvät syyt. Jos pitkäperjantaina seurakuntalaiset olivat kaupoilla, ajattelen, että oli kirkkoherralta hyvä veto mennä sinne myös. Vaikka kyseinen toiminta tuntuu "heppoisalta", on se mielestäni parempi kuin ei mitään. Jos kynsin, hampain riipumme vanhoissa toimintatavoissa, on vaarana, että kohta viimeinen sammuttaa valot!
3 kommenttia:
Sinne on mentävä, missä ihmiset ovat jollakin tavalla pitämään evankeliumia esillä tavalla tai toisella eikä jumiuduttava vanhoihin kangistuneisiin raameihin.
Niinhän jo Paavalikin teki!
Kyllä silti viimeiseen asti välttäisin kaupassa käyntiä pitkäperjantaina!
Liekö suomalaista melankoliaa, mutta minulle on tärkeää päästä kirkkoon kiirastorstaina ja pitkäperjantaina, mutta pääsiäisenä ei niinkään. Silloin voin kuunnella radiosta tai nuokkua yöllä ortodoksista liturgiaa kuunnellen telkkarin ääressä. Johtunee pääsiäisvirsien aneemisuudesta - lukuun ottamatta ihanaa Aurinkomme ylös nousi -virttä.
Pääsiäistavoissakin on tapahtunut muutos: monet seurakunnat järjestävät pääsiäisyön palveluksia ja sen jälkeen yhteisiä ruokailuja tai nyyttäreitä. Ihmiset ovat paremmin hereillä pääsiäisyönä puoliltaöin kuin sunnuntaiaamuna klo 10!
Pappilanmummo: Samaa mieltä olen minä!
Maisakaisa: En ole minäkään menossa ostoksia tekemään koskaan pitkäperjantaisin. Vieraalta tuntuisi...
Lähetä kommentti