Puolilta päivin nappasin sukset mukaani ja lähdin mökille. Aurinko oli paistanut koko aamun, mutta juuri lähtiessäni pilvet peittivät taivaan. Harmi!
Autossa kuuntelin radiosta Popedaa: Suksi, suksi ei luista mihinkään... Niin, kahteen talveen en ole hiihtänyt. Toissa talvena oli käsi paketissa ja viime vuonna oli tosi vähän lunta sekä aikainen kevät.
Kun pääsin mökkitielle, näin kauempana pellolla neljä kaurista. Mökin pihaan astellessani aurinko alkoi paistaa pilven lomasta. Lapioin ensin pihapolut lumesta. Kun oli pakkaslunta, niin pääsin taas helpommalla kuin joinain talvina raskaan nuoskalumen kanssa.
Jäälle nousee vettä, joten latuja ei oltu ajettu. Naapurista oli aiemmin hiihdetty meidän ohitse, joten hiihtelin vanhoja mutta lumettuneita jälkiä. Umpihankihiihdoksi sitä varmaan voisi kutsua. Palasin takaisin omaa latua pitkin, joka paikoitellen oli jo ehtinyt vähän vedestä kostua. Piti taiten hiihtää = rämpiä, jotta suksenpohjat eivät olisi ehtineet jäätyä.
Vaikka hiihdon kanssa kävi vähän samoin kuin Popedalla, silti oli hauskaa olla mökillä. Nyt onkin väsähtänyt olo ulkoilusta, mutta niin pitääkin - hiihtolomalla!
2 kommenttia:
Jo nyt vesi nousee jäälle?!
Minusta järven jäällä voi olla talvella vettä ihan milloin tahansa, jos olosuhteet ovat tietynlaiset. Eli tämän talven vesisateet jään päälle, sitten lumisateet ovat varmaan saaneet ilmiön aikaiseksi.
Lähetä kommentti